Kaavoituksen tasot ja prosessi

Kaavoittaminen on kunnan väline maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun ja ohjaamiseen kunnan alueella. Yleensä kaavan alullepanijana onkin kunta, mutta myös yksityiset kuntalaiset tai yhdistykset voivat tehdä kunnalle aloitteen kaavan laatimisesta.

Rakentaminen ja kaavoittaminen Suomessa noudattavat Suomen Maankäyttö- ja rakennuslakia, joka tuli voimaan 1.1.2000. Laki määrittää kaavaa laadittaessa vaadittavat menettelytavat, kaavaa varten vaadittavien selvitysten riittävän tason sekä vuorovaikutuksen kaavaa laativien tahojen ja kaavan vaikutusalueelle toimivien / asuvien osallisten välillä.

Kaavoitusta ohjaavat paitsi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, myös Hämeen liiton laatima Kanta-Hämeen maakuntakaava. Kunta itse laatii tarpeesta riippuen kahdenlaisia kaavoja, yleispiirteisiä strategisen tason yleiskaavoja sekä rakentamista ja toimintaa hyvinkin tarkasti ohjaavia asemakaavoja.

Kaavoittaminen on yhteistyötä niin kuntalaisten, kaavan laatijoiden kuin viranomaistenkin välillä. Kaavaa laadittaessa maanomistajat ja kuntalaiset voivat esittää mielipiteitään kaavoituksesta, toisaalta kaavoittaja ja kunta käyvät viranomaisneuvotteluja esim. Hämeen Liiton, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten sekä museoviranomaisten kanssa.

Kaavaprosessiin, kaavatasoihin ja kaavoitukseen liittyvään sanastoon voi tutustua tarkemmin kunnan kaavoitusesitteen avulla.

Kaavainfo