Koulun historiaa

Johtokunta ei alkuvuosina kokoontunut. Varsinaisesti se kokoontui ensi kerran 28.5.1906, kun alkoi tulla kurinpitovaikeuksia. Seurasi usean vuoden ikävä prosessi, jonka kuluessa pidettiin useita kokouksia. Vuonna 1916 asia kärjistyi niin, että johtokunta erotti koko neljännen osaston. Sinä vuonna kukaan ei saanut päästötodistusta ja johtokuntakin erosi.  Kaikki vanhemmat eivät laittaneet lapsiaan kouluun. Poikien käsityön opetus loppui vähäksi aikaa oppilaiden vähyyden vuoksi. Silloin ei ollut vielä oppivelvollisuutta.
Forssan piirin kansakoulujen tarkastajat vierailivat usein koululla. Opettajaa kehotettiin hakeutumaan eläkkeelle. Hän pyysi eroa vuodesta 1918.
Opettaja valitti kouluylihallitukseen ja senaattiin saakka, koska hänet oli omasta mielestään painostettu pyytämään eroa.
Valitus ei enää auttanut ja hän sai häädön, maaherran allekirjoittamalla ja kruununnimismiehen lähettämällä kirjeellä.

Op Emma Dahl: 15.5.1908
“En ole johtokunnan ja vanhempien puolelta saanut sitä tukea ja avustusta, jota ehdottomasti edellytetään onnelliselle ja hedelmää tuottavalle koulutyölle.”

Evert von Konov: (johtokunnan esimies) 20.8.1911
“Minun yksityinen käsitykseni on muutoin tämän koulun järjestyksenpitoon se, että naisopettajan ja useimman miesopettajan on tässä koulussa melkein mahdoton ylläpitää järjestystä kaikissa suhteissa täysin mallikelpoisena, siksi kuritonta on yleensä piirin lapsiparvi kotioloissaankin.”

16.3.1916

Johtokunta harkitsi nyt sen perusteella, mistä edellisessä kokouksessa oli jo päätetty, että koska lasten vanhemmat eivät olleet taipuneet jakamaan osaltaan ruumiillisella kurituksella rankaisun toimeenpanemista johtokunnan kanssa, vaan olivat asian jättäneet tämän yksin loppuun suoritettavaksi, johtokunnalla ei ollut jäljellä valittavanaan muuta kuin käydä toteuttamaan tarkastajan antamista vaihtopuolisista rankaisuneuvoista ensinmainittua nimittäin koulusta erottamista.
Johtokunta näin ollen löytämättä mitään tähän tilaisuuteen soveltuvampaa rankaisukeinoa päätti yksimielisesti vaikkakin haikeudella ja opettajattaren pyytäessä lievempää rangaistusta syyllisille seuraavalla tavalla:
1. Edellä kerrotussa tutkimuksessa ilmikäyneen vallattomuuden ja uppiniskaisuuden tähden erotetaan koulusta kansak. as. 96:n 7:n kohdan mukaan 4.:n osaston oppilaat.
2. Muutamille kolmannen, toisen ja ensimmäisen osaston oppilaille päätettiin pitää kolmena iltana peräkkäin yksi tunti kerrallaan jälki-istuntoa sekä alentaa käytös kuudeksi.

Tammelan kunnan kouluksi v. 1926

Koulun nimi
Riihimäen koulu, Myllykylän koulu, Mustialan kansakoulu, Riihialhon koulu ja lopulta Myllykylän kansakoulu ja peruskoulun myötä 1976 Myllykylän ala-aste.

Forssan Lehti 12.4.1926
“Riihimäen kansakoulu Tammelassa
Kunta tekee valtiolle kolme eri ehdotusta.
Tammelan kunnanvaltuuston kokouksessa viime lauantaina selostettiin sen lähetystön matkan tuloksia, joka oli käynyt eräiden ministerin luona ja maataloushallituksessa Riihimäen kansakouluasiassa. Tämän jälkeen tehdystä ehdotuksesta päätettiin lähettää valtiolle kolme eri esitystä koulun ottamisesta kunnan käytettäväksi.

Ensimmäisessä ehdotuksessa esitetään, että kunta lunastaisi koulun 50.000 markalla hakematta sille lain myöntämää rakennusavustusta tai -lainaa.

Toisessa ehdotuksessa esitetään, että kunta lunastaisi koulun 100.000 markalla, mutta hakisi sitä varten valtionavustuksen ja kuoletuslainan.

Kolmannen ehdotuksen mukaan kunta vuokraisi koulun valtiolta 10 vuoden ajaksi 5.000 markan vuotuista vuokraa vastaan sillä ehdolla, että valtio pitäisi kunnossa koulun katot, uunit ja seinät ulkomaalauksineen, kun taas kunta huolehtisi sisämaalauksesta ja paperoimisesta.

Näiden ehdotusten mukana lähetetään valtioneuvostolle jäävittömien arviomiesten koulurakennuksen arviointi, joka päättyy 106.000 markkaan. Kuten ennen on mainittu, vaatii valtio kunnalta koulusta 150.000 markkaa.”

Forssan Lehti 9.8.1926
“Tammelan kunta ostanut Riihimäen kansakoulun.
Tammelan kunnanvaltuusto hyväksyi viime kokouksessaan valtion tarjouksen Mustialan Riihimäen kansakoulun myymisestä Tammelan kunnalle 100.000 markan kauppahinnasta. Kauppahinnasta maksetaan puolet tänä vuonna ja toinen puoli ensi vuonna ilman korkoja.

Keskusrakennuslautakunnalle annettiin täydet valtuudet tarkastaa koulun rakennukset sekä tehdä niissä tarpeelliset korjaukset. Koulun johtokunnalle päätettiin tehdä ilmoitus, että kunta on sitoutunut pitämään koulun opettajana edelleen sen entisen opettajan. Koulun johtokuntaan valittiin emännät Olga Kukkamo ja elli Mattila, torppari E. Vuolle, vuokraajat K. Nurminen ja I. Nummiranta sekä kirvesmies Jalmari Salo.”

3.8.1926 Johtokunnan kokous

Koulu on toiminut valtion kannattamana yksityiskouluna Mustialan kartanon hoitamana 30 vuotta 1896-1926, jolloin alkoi toimintansa Tammelan kunnan yläkansakoulu. Koulun hinta 100.000 mk.
“Koska koulun 30 vuotta sitten saaminen paikkakunnalle katsottiin silloisissa oloissa vaatineen perustajiltaan kaukonäköistä kansan parasta tarkoittavaa valistunutta mieltä, päätti johtokunta hankkia kiitollisuuden osoitukseksi ja hyvän työn muistossa sen perustamispuuhien ansioituneen johtajan professori Gösta Grotenfeldin kuvan”. Paljastettiin 20.12.1926 joulujuhlassa.

Alakansakoulu aloitti v. 1924 Kukkamon talossa, sen jälkeen Pihtikosken Heinilässä 1927-1930 ja Simolan talossa 1½ vuotta. Sitten tuli muutto kunnanvaltuuston määräyksestä koululle veistoluokkaan. Aluksi alakoulu oli supistettu toimien vuorotellen Susikkaalla ja Myllykylässä 18-viikkoisena.
1.8.1937 alakoulu muuttui Myllykylässä 36-viikkoiseksi. Opettaja oli silloin Olga Hjerp. 1924-1958 34 v.
Johtokunta ei aluksi hyväksynyt alakoulua muun koulun yhteyteen. Sille oli jo paikkakin katsottuna 1½ km koululta koilliseen myllyn tienoilla, mutta sinne ei koskaan koulua rakennettu.
Vasta v. 1938 johtokunta päätti hyväksyä alakoulun yläkansakoulun yhteyteen.
Vuonna 1933 veistohuonerakennuksessa oli: veistohuone, koulukeittola, eteinen, pesutupa, sauna ja porraseteinen. Nykyisin 1-2 luokka + veistoluokka.

Koulukeittolatoiminta

Koululääkäri oli tarkastuksessa todennut, että suuri osa oppilaista on alapainoisia. Niinpä opettaja ehdotti että koulukeittola aloittaisi toimintansa. Ja ensimmäinen koulupuuro keitettiin 17.10.1927. Näin oli lähes ensimmäinen vapaaehtoinen ruuanlaitto maamme kansakouluissa alkanut. Lapset saivat kotimaisista aineista keitettyä puuroa 2 markan 50 pennin viikkomaksusta ja he toivat itse maidon, lautasen ja lusikan.
Vuonna 1928 koulukeittolaan ostettiin jo 3 tusinaa lautasia ja lusikoita.

Vuonna 1936 tulivat ensimmäiset kunnan palkkaamat siivoojat, lämmittäjät, keittäjät kouluihin. Siihen saakka opettajat, oppilaat ja tilapäiset olivat hoitaneet näitä tehtäviä.
Ainakin vuonna 1945 ja -46, -47 oppilaiden työ koulukeittolan hyväksi oli se, että jokainen toi koululle:
35 kg perunoita, 5 kg lanttuja, 3 kg porkkanoita ja 1½ kg punajuuria.
Koululla kasvatettiin esim. perunaa ja ohraa.

Avustukset

30-luvulla pidettiin tilastoa vähävaraisista lapsista: 1932 koulun 70:stä oppilaasta oli tilaston mukaan 38 varakasta ja 32 varatonta.
1933 yläkoulun 38:sta oli 24 varatonta
        alakoulun 30:stä oli 21 varatonta

1 Esther Gripenbergin stipendirahastosta jaettiin Mustialan aikana vaate- ja kenkäavustuksia varattomille. Kunnan avustusten tultua jakoon, em. rahasto jakoi stipendejä keväisin ahkerille ja tunnollisllle oppilaille. Alkusumma 500 mk/koroilla ostettiin avustuksia.

2 Kunnan avustus oli kenkiä vaatteita, kangasta sekä käsityöaineita varattomille.

Sota-aika
Johtokunnan kokous 25.1.1940

Johtokunnalle esitettiin piirin kansakoulujen tarkastajan kirje, joka koskee koulujen toiminnan tai sitä vastaavan olosuhteiden mukaisen valistustyön aloittamista koulupiirissä.

Syntyneessä keskustelussa myönnettiin asian tärkeys, mutta yksimielisesti tunnustettiin hedelmällisen koulutyön mahdottomuus seuraavista syistä:

1. Koska koulu tarvitaan ainakin osittain siirtoväelle, joko majoituskeskukseksi tai vanhojen kodiksi.
2. Ilmavaaran tähden.
3. Kulkutautien levenemismahdollisuuksien vuoksi.
4. Kun koulunkäynti on vapaaehtoista, niin suurin osa lapsista jää pois koulusta.
5. Yläkoulun opettajakaan ei jouda silti olemaan työttömänä, sillä nykyisen tilanteen aiheuttama huoltotyö antaa hänelle työtä.

Alakoulun opettaja oli ilmoittanut, että mikäli ilmavalvontatyöstä, joka nykyään on 1 vuorokausi viikossa jää aikaa, hän mielellään käy lasten kodeissa ohjaamassa opiskelua. Samoin yläkoulun opettaja ilmoitti tahtovansa järjestää lapsille kokoontumistilaisuuksia ja kotityötä. Niin johtokunta jätti opettajille vapauden omalla vastuullaan tehdä valistustyötä.

1990 luvun alussa paljastettiin sodassa kaatuneiden koulun entisten oppilaiden muistotaulu. Se on sijoitettuna liikuntasalin seinälle.

Poikien käsityöt

30.9.1906 johtokunta päätti, että opettajatar Emma Dahl opettaa ne samoin kevätkauden 1907.

Syksyllä 1907 paikka julistettiin haettavaksi ja siihen valittiin A Rihel.
V. 1911 opettajaksi tuli veistokoulun opettaja Vihtori Norri, mutta hän ei ehtinyt säännöllisesti hoitaa tehtävää. Sitten tulevat opettajiksi veistokoulun käyneet torpparinpoika Kustaa Anttila ja Kalle Vihtori Eskolin kirkonkylästä. Viimeksi mainittu halusi erota oppilaiden vähyyden vuoksi v. 1916.
V. 1919 rak.mest. Mauri Jaakkola ja hänen jälkeensä -21 lähtien pitkän aikaa Yrjö Petteri. Välillä taas Kustaa ja Oskari Anttila kunnes v. 1933 op. Arvo Huokuna ottaa tehtävän hoitaakseen. Oskari Anttila vielä vuoden ja tämän jälkeen koulun omat miesopettajat ovat hoitaneet poikien käsitöiden opetuksen pääasiassa.

A. Rihellin hakemus:
Koulun johtokunnalle Mustialan Maanviljelys- ja Meijeri Opiston kansakoulu

Että Mustialan Kansakoulun poika oppilaitten käsityönopettajan virka on julistettu avonaiseksi haettavaksi arvoisalta johtokunnalta saan täten nöyrimmiten ilmoittautua halukkaaksi ottamaan mainitun toimen suorittaakseni niillä ehdoilla ja sitä palkkiota vastaan kun mikä kyseessä viralle säätetty on, jossa suhteessa, ja osoittaakseni kelpoisuuteni vielä mainittuun virkaan saan kunnioittaen tähän oheen liittää oikiaksi vahvistetut jäljennökset sekä alkuperin sellaista tointa varten suorittamastani oppitodistuksesta, että ja sillä alalla ennemmin toimittamastani opetuksesta saatusta todistuksesta, tämän Tammelan pitäjän Kaukijärven Kansakoululta ynnä eräästä Opettaja Wikstenin antamasta puoltolauseesta.
Tammela Kaukijärvi Elok. 19. P. 1907 Aalto Rihell

Op. August Viksténin suositus:
Puuseppä Aalto Rihell Tammelan pitäjän Kaukjärven kylästä on käynyt täkäläistä Kirkonkylän kansakoulua tammikuun 9. Päivästä v. 1893 kesäkuun 12 päivään 1895 eli yhteensä 5 lukukautta menestyen silloisesta ruumiinsa yleisestä heikkoudesta huolimatta hyvin ja sen jälkeen työskennellyt isänsä, puuseppä Aadolf Riihellin puutyötehtaassa kuuleman mukaan myöskin hyvällä menestyksellä sekä kesällä v. 1903 suorittanut mainitun kunnan Kirkonkylän kansakoululla.

 Koulutoimen ylihallituksen toimesta ja valvonnalla toimeen pannussa maalaiskansakoulujen poikaoppilaiden käsityöopettajilta vaadittavan oppimäärän tyydyttävillä opinnäytteillä ollen muuten luonteeltaan rauhallinen ja vakava, elämänsä tavoilta siivo ja nuhteeton joten mainittujen ominaisuuksiensa puolesta sopii täydellisesti opettaja toimeen, mikä täten pyynnöstä hänelle puoltolauseeksi käsityöopettajan toimen saantia varten annetaan.
Tammelassa 27. p. joulukuuta 1905 August Vikstén
kansakoulun opettaja

Koulun laajeneminen

Sota-ajan poikkeusolot ja oppilasmäärän voimakas kasvaminen. Vuonna 1940 tuli kouluun 21 siirtoväkeen kuuluvaa lasta. 12.12.1940 vaateavustusta anoi 14 tammelalaista ja 18 andrealaista koululaista.
1941 jätettiin jakamatta, kun avustusrahat olivat liian pienet ja kauppojen varastot olemattomat.

Vähitellen tuli välttämättömäksi lisärakennuksen saaminen ja kolmannen opettajan palkkaaminen.
Uusi koulurakennus saatiin vuonna 1948 ja samalla toinen yläkansakoulun opettaja. Oppilaita 79.
Opettajat Oili Harjapirtti ja Vieno Orasmaa olivat pitkään toimineet koululla. Heidän lisäkseen oli ollut tietenkin poikien käsityönopettaja, joka vaihtui aika usein.

Vieno Orasmaa oli kutsumuksellinen, tulisieluinen ja temperamentikas opettaja, sanoo eräs jo edesmennyt hänen oppilaansa. Hänelle järjestettiin koululla erojuhla 25.5.1953, 35:n palvelusvuoden jälkeen. Hän oli melkein koko ajan johtajana.

Johtokunnan tehtäviä

-  valitsi opettajat
- hoiti käytännön asiat: polttopuut, veden saanti, pihojen hoito, rakennusten kunnossapito, avustusten jakaminen, ruoka-aineiden hankinta koulukeittolaan, koulun peltoalueiden hoito ja viljan sekä perunan kasvatus
- yhteydenpito kuntaan
- oppivelvollisuuden täyttämisestä ja vapauttamisesta huolehtiminen

Myllykylän ala-asteen vakinaisia opettajia:

Emma Dahl, s. 31.7.1866 Mäntyharju, tuli Tammelaan Anjalasta 10.9.1987. Siirtyi Forssan kirkonkirjaan v. 1920 ja kuoli 8.12.1942.
Opettajana Myllykylässä v. 1896-1918

Vieno Elonheimo (Orasmaa) v. 1918-1952
Hilja Saarinen v. 1919-1924
Olga Hjerp = Oili Harjapirtti v. 1924-1958
Pekka Vanne v. 1951-1952
Terttu Lamminperä v. 1952-1959
Yrjö Liinaharja v. 1954-1960
Kyllikki Liski (Mahlakorpi) v. 1958-1982
Salme Luukko v .1960-1961
Toini Haukka v. 1961-1982

Matti Ranta v. 1961-1964
Martti Asikainen v.  1964-1992
Sirkka Liinaharja v. 1983-
Jorma Kohonen v. 1987-1989
Pirjo Mattila v. 1989-1996
Mika Mali v. 1992-
Ulla-Maija Laaksonen v. 1997-
Heli Parikka v. 1999-
Minna Haukka v. 1999-

Koulujen yhteiset opettajat:
Maija-Riitta Frigren, englanti 1979-
Olli-Pekka Jasu, erityisop. (1979-) vakinainen v. 1981-

Epäpätevät ja väliaikaiset opettajat:
Suoma Harainen v. 1917
Ida Lydia Nyrhinen v. 1917
Alma Ruhanen useita kertoja
Lyyli Kaarina Ruhanen v. 1931
Erik Kustaa Hemmi v. 1949-50
Eero Matias Korkeamäki v. 1949-50
Hilkka Maria Isosaari v. 1948
Lotta Marita Mäkelä v. 1950-51
Kaarina Laakso useita kertoja
Helge Salonen v. 1953-54
Helvi Kuusilaakso v. 1959-60
Anne Tylli v. 1975-76
Marjo Pöyry v. 1982-83
Kirsi Pelto-Huikko v. 1997 kevätlukukausi

Johtokunnan puheenjohtajia:
Kalle Nurminen v. 1926-1945
Anton Sahuri v. 1945-1960
Veikko Aaltonen v. 1960-1969
Pentti Alanko v. 1969-1976
Pauli Viher-Vehmas v. 1976-1985 kouluneuvoston pj.
Hilppa Salo v. 1985-1991
Koulun taloudenhoitajia:
E. Vuolle, K. Anttila, Veikko Aaltonen, Tauno Salokoski ja Matti Sahuri.

Keittäjät vuodesta 1936:
Olga Aaltonen, Lyyli Aaltonen ja Vilma Aaltonen
Olga Heikkilä
Airi Lahti
Jenny Kajander
Ritva Kulmala v. 1972-1999
Aila Laaksonen v. 1999-

Aputyöntekijät:
Kaarina Bister v. 1973-1992
Pirkko Tuomola v. 1992-

Tällä hetkellä Myllykylän ala-aste toimii kolmessa eri rakennuksessa.

Vielä 70-luvulla koulun kaikki kolme opettajaa asuivat koululla ja sen lisäksi keittäjällä oli asunto.
Nykyisin vain koulun keittäjä asuu koululla. Kaikki muut tilat on kunnostettu koulun tarpeisiin ja opetustiloiksi.

Vanhimmassa rakennuksessa on liikuntasali, toiseksi vanhimmassa opetetaan teknistä työtä ja siellä on 1-2 luokka. Nuorimmassa v. 1948 rakennetussa ovat luokat 3-4 ja 5-6, keittola, tekstiilityöluokka, kirjasto, op.huone ja pienimpien oppilaiden ruokailutila.

3.12.1989 vietettiin koulun uudistettujen tilojen vihkiäisiä. Seuraavassa ote edesmenneen koulun entisen oppilaan Toivo Mikko Laakson pitämästä puheesta:

“Nyt juhlimme koulumme uudistettujen tilojen vihkiäisjuhlaa.
Kukaan ei 4 vuotta takaperin uskonut tätä todeksi. Koulua on remontteerattu 1.800.000 markan edestä ja koulusta tulee pysyvä koulu Tammelaan. Koneet raivaavat nyt uutta tietä Hevoniemestä koululle ja tiehen tulee kevyelle liikenteelle oma kaistansa, josta Lamalan asuntoalueen lapsilla on turvallinen koulutie. Tästä kaikesta me kyläläiset voimme olla iloisia ja kiitollisia. Toivonkin koululle kaikkea hyvää vuoteen 1996 asti, sillä arvelen, että silloinkin on taas juhlat. Parhaat kiitokset opettajille, johtokunnalle ja vanhempien kerholle tästä juhlasta.”

Uusi tie koululle kirkonkylästä valmistui syksyllä 1990 ja samalla kevyen liikenteen väylä ensimmäisenä Tammelaan.

Vanhempainkerho

Myllykylän koululla toimii aktiivinen vanhempainkerho. Se perustettiin jo 23.9.1987. Kymmenen toimintavuotensa aikana se on saanut paljon hyvää aikaan. Suurin osa koulun pihatelineistä on heidän toimestaan saatu aikaan. Samoin pihalla on tarpeellinen sadekatos heidän ansiostaan v. 1991.

Viime vuosina kerho on kerännyt jätepaperia ja myynyt WC- ja talouspaperia. Lisäksi on järjestetty lounaita ja myyjäisiä. Näin saaduilla varoilla vanhempainkerho on avustanut mm. koululaisten retkiä, ollut mukana erilaisissa tempauksissa, juhlissa ja tapahtumissa. Monet vanhemmat ovat olleet myös kyyditsijöinä Eerikkilän uimahalliin. Vanhempien tuki koulutyölle on ollut hyvin merkittävä.

Kerhon puheenjohtajina ovat olleet Raili Vahalahti, Pirkko Reuna ja Tarja Vainio. Sihteereinä Jaana Kähkönen, Taina Sahuri.
Rahastonhoitajina Hanna Hirn, Rauni Grön, Kirsi-Marja Liski.

Myllykylän koulun oppilasmäärän kehitys

1898 37 oppilasta
1910 30 “
1916 32 “
1917 19 “
1932 70 “
1948 79 “ Uusi koulurakennus ja 3:s opettajanvirka
1965 46 “
1982 21 “ 3:s virka lakkautettiin
1986 37 “
1987 41 “ 3:s virka perustetaan uudelleen
1994 67 “
1997 60 “

1970-luvulla kunnanvaltuusto päätti lakkauttaa koulun kolmannen opettajanviran. Se tapahtui kuitenkin vasta v. 1982, jolloin op. Toini Haukka jäi eläkkeelle. Silloin oppilasmäärä oli vähän yli 20. Sen jälkeen oppilasmäärä alkoi jälleen kasvaa ja kolmas virka jouduttiin perustamaan jo v. 1987. Koulun oppilaiden lukumäärä on edelleen kasvussa ja heitä on vapaaehtoisuuden pohjalta sijoitettu Saaren ja Kirkonkylän ala-asteille.

takaisin