Portaan koulun alkuhistoria
	Portaan koulun satavuotinen historia kätkee taakseen muistorikkaita vaiheita aina viime vuosisadan lukukinkereistä tämän päivän peruskouluun. Seuraavassa lyhenneltyjä otteita Portaan koulun historiaa kuvaavasta Eeva Ojasen (1997) "Portaan koulun ensimmäinen vuosisata" -historiikista... Kansakoulun ensiaskeleet Viime vuosisadan aikana Portaan koulutietä taivalsi moni poika jo kauan ennen kansakoulun perustamista Portaan kylään. Liikenteellisesti Portaan kylä sijaitsi oivallisella paikalla, kuuluisan Härkätien varrella. Härkätietä pitkin matkasi moni koulutielle niin Hämeenlinnaan kuin Turkuunkin saaden oppinsa kaupunkien kuuluisissa opinahjoissa. 1600-luvulla kirkko asetti tavoitteekseen opettaa jokaiselle kirkolliset käskyt, uskonkappaleet ja muutamia rukouksia sisällyttäen tavoitteisiin lukutaidon. Nämä taidot siirtyivät vanhempien kautta jälkipolville. Taidot joutuivatkin koetukselle pappien järjestämissä lukukinkereissä. Lukutaito oli lukukinkereistä huolimatta edelleen harvinainen taito. Taitoa ei voitu harjoittaa kirjojen puutteen vuoksi. Ratkaiseva käänne koettiin 1800-luvun alussa, jolloin rippikoulu vakiintui usean viikon mittaiseksi opetustilanteeksi. 1800-luvun lopulla luettava materiaali lisääntyi, sillä kirjasto ja suomenkieliset sanomalehdet tulivat ihmisten jokapäiväiseen käyttöön. Kansakouluaate sai tuulta purjeisiinsa pappi Uno Cygnaeuksen kaavaillessa uudenlaista kansakoulua, joka ei ollut sidoksissa kirkon antamaan rippikouluopetukseen. Kaavailtu koulu opettaisi lukuharjoitusten lisäksi kirjoitusta, laskentoa, yleissivistäviä aineita ja erityisesti käsien taitojen kehittämistä. Monien vaiheiden kautta Kirkonkylään valmistui 1867 kansakoulu, joka oli kaksiluokkainen ja neliosastoinen. Luokan opettajana toimi vuoteen 1868 asti Robert Lundgren, joka sittemmin menehtyi nälkävuoden uhrina keuhkotautiin. Hänen seuraajakseen saapui Herman Toivonen. Kirkonkylän kansakoulu oli siis koko Tammelan yhteinen, mutta kylät olivat eriarvoisessa asemassa lähettäessään oppilaitaan kouluun. Esimerkiksi portaalaisten oli hankittava itselleen "kortteeri", jos he halusivat käydä koulua. Tieto- ja taitopohja oli portaalaisilla myös heikompi kuin koulun lähialueilla asuvilla. Näin ollen runsaan kolmen vuosikymmenen aikana ennen omaa koulua portaalaiset kuluttivat niukasti Kirkonkylän kansakoulun penkkejä, sillä vain neljä oppilasta sai päästötodistuksen. 1800-luvun lopulla toteutui kirkkoherra Granfeltin suunnitelma kiertokouluista. Tammela oli jaettu neljään kiertokoulupiiriin ja jokainen piiri kolmeen lahkoon. Kiertokoulu oli kaksiluokkainen ja siis yhteensä kuuden kuukauden mittainen. Portaan piiriin kuuluivat Letku, Patamo, Liesjärvi, Ojainen, Saari ja Kaukola, välistä vieläpä Lungas ja Hykkilä. Kirkkoherra Granfelt vaati vuodesta 1875 lähtien, että rippikouluun pyrkivän oli esitettävä todistus kiertokoulun käynnistä. Näin astui Tammelassa voimaan omalaatuinen oppivelvollisuus. Kiertokoulu oli oppivelvollisuuslain voimaanastumiseen saakka 1922 Portaan kansakoulun pohjakoulu, jossa opettajina toimivat Lindqvistin ja Laurellin jälkeen Aina Nyman, Hilja Nurminen ja Josefiina Klemola. Portaan kansakoulu 1896 Portaassa heräsi kiinnostus omaa kansakoulua kohtaan. Kirjelmien ja tonttikysymysten jälkeen Portaassa vietettiin 29.elokuuta 1898 klo. 10 opetustyön alkamisen yhteydessä vaatimatonta kansakoulun vihkiäisjuhlaa. Avajaisten jälkeen opettaja Matti Toivola otti vastaan kouluun ilmoittautujat (36 oppilasta). Toimittuaan vuoden ajan Portaan koulun opettajana Matti Toivola hakeutui kotikuntansa Lempäälän palvelukseen. Niinpä hänen seuraajakseen valittiin Sven Alfred Väre, joka ei kuitenkaan palvellut Portaassa kuin kahden "koetusvuoden" verran. Hänen seuraaja oli August Huttunen Rautalammilta, joka kuitenkin siirtyi VI Uudenkirkon pitäjään koulun alkaessa. Sekavan opettajatilanteen takia virkaa ei julistettu haettavaksi, vaan tiedusteluja tehtiin mahdollisista, opettajakokemusta omaavista henkilöistä. Portaan opettajaksi kutsuttiin Punkalaitumelta ylioppilas Kaarlo Hellsten, joka lupautui ottamaan pestin sillä ehdolla vastaan, että hänen Emma-sisarensa saisi opettaa tyttöjen käsitöitä. Hellsteniltä puuttui kuitenkin opettajakoulutus, jonka hän suoritti Senaatin erityisluvalla työnsä ohella Jyväskylän seminaarissa kuukauden aikana. Vuoden 1903 kesällä Kaarlo Hellsten valittiin kahdeksi vuodeksi Portaan opettajanvirkaan. Sukunimien suomennosaallossa 1905 Hellsten vaihtui Kotikoskeksi.		Koulutyö vakiintuu ennen oppivelvollisuuslakia 1921 Suurlakkovuoden 1905 lopussa hajotettiin Tammelan koulujen yhteinen johtokunta, jolla oli ollut toiminnallisia häiriöitä kansakoulujen lukumäärän noustessa kymmeneen. Kuntakokous valitsi joka koululle oman, kuusijäsenisen johtokunnan. Portaan kansakoulun ensimmäisen johtokunnan muodostivat pehtori Koskinen (pj.), rouva Hilda Stenroos (taloudenhoitaja), kirvesmies Mikko Sillanpää, metsänvartija Emil Husgafvel, talollinen Johannes Ali-Jussila ja emäntä Emma Pelto-Huikko. Toimiajaksi määrättiin kolme vuotta. Johtokunnan vastuulla oli koulun talous ja opetustyön valvonta. Opettaja oli koulun ja koko kylän keskeisin henkilö. 1903 Kaarlo Hellsten sai pätevyyden ja hänet valittiin kahdeksi koevuodeksi. Vakinaistaminen ja viranvahvistuskirjan anominen oli näin ollen mahdollista. Hellsten solmi avioliiton kesällä 1903 nahkurin tyttären Hilma Lindforsin kanssa Tammelan kirkonkylästä. Vuodesta 1904 Hilma-rouva opetti tyttöjen käsitöitä, jolloin Emma-neidin työsuhde päättyi. Portaalaiset olivat opettajaansa tyytyväisiä, mutta johtokunta joutui kiperän tilanteen eteen arvioidessaan opettaja Hellsten-Kotikosken moraalia viranvahvistuskirjaa varten. Hänellä oli näet maksamattomia velkoja, joita Tammelan käräjät vaativat takaisinmaksuun. Perintää ei voitu panna täytäntöön, joten johtokunta päätti olla hakematta Kotikoskelle viranvahvistusta. Kotikosken opetustyön jatkuminen sai erilaisen käänteen hänen anoessaan 1905 johtokunnalta virkavapautta voidakseen hoidattaa sokeutumassa olevia silmiään. Keväällä 1907 opetusta antamaan Portaan kouluun valittiin vasta valmistunut Edvard Inkilä, joka sittemmin valittiin valinaiseksi Portaan kansakoulun opettajaksi. Seuraavina vuosina Kotikosken silmät sokeutuivat täysin, mutta hän koetti yhdessä vaimonsa ja väliaikaisten opettajien avustamana hoitaa virkaansa vuoteen 1909, jolloin hän pääsi eläkkeelle. Portaan kansakoulu sai Inkilästä pitkäaikaisen johtajan ja tunnollisen opettajan, joka vuonna 1945 jätti työnsä siirtyessään eläkkeelle kotiseudulleen Porvooseen. Opettaja Inkilä organisoi yhdessä Saaren koulun opettajan Kustaa Hemmin ja Liesjärven opettajan F.V. Korpijärven kanssa jatkokoulun Portaaseen. Sitä pidettiin joka sunnuntai-, keskiviikko- ja perjantai-iltapäivisin kello viidestä lähtien neljän tunnin ajan. Oppivelvollisuuslaki toteutuu Portaassa Oppivelvollisuuslaki annettiin 1921, ja se astui voimaan seuraavan vuoden alusta. Jokaisella 7-vuotiaalla lapsella tuli olla alakansakoulu- ja jatkopaikka enintään viiden kilometrin päässä kotoaan. Koulun tuli myös antaa järjestelmällistä alkuopetusta. Nämä oppivelvollisuuslain vaatimukset nostattivat Portaan koulun oppilasmäärän yli 70, joten toisen kansakouluopettajan valinta tuli tarpeelliseksi. Johtokunnan toiveesta kansakouluun valittiin 1921 naisopettaja, Sigrid Karen, joka toimi opettajana Portaassa yhden lukuvuoden ajan. Hänen seuraajakseen valittiin Susikkaalta kotoisin oleva 23-vuotias Fanny Kajander. Hänestä tuli Portaan koulun pitkäaikaisin opettaja 43 palvelusvuoden jälkeen. Lähde: Eeva Ojanen (1997). Portaan koulun ensimmäinen vuosisata. Forssa: Nordmanin Kirjapaino Oy.