Tämän historiikin on laatinut koulunjohtaja Heikki Karvonen sivistystoimenjohtaja Tapani Myyrinmaan pyynnöstä. Lähteenä on käytetty Kyösti Rytkösen Saaren koulun 60-vuotisjuhlassa pitämää alustusta ja haastateltu koulun entisiä opettajia ja keittäjää. ( Pirjo Mattila, Margareeta Kiviniemi ja Pirjo Sillanpää). Oppilasmäärät ja opettajien virkavuodet pitää tarkentaa ja varmistaa muista lähteistä. Historiikin jaksotuksen ja otsikoinnin on laatinut Heikki Karvonen.

KOULUN PERUSTAMINEN JA ENSIMMÄISET VUODET 1907-1914

Saaren koulu aloitti toimintansa Kaukolan kylässä Yrjölän talossa vuonna 1907 ja oli aluksi nimeltään Kaukolan-Saaren kansakoulu. Onni Jaakolalta vuokrattiin 1910 sali koulun voimisteluhuoneeksi Vuokratiloissa toimiminen oli väliaikaisratkaisu ja koko ajan koululle etsittiin sopivaa tonttia. Ilmeisesti vaihtoehtoja oli monta ja koulun tulevasta sijainnista kiisteltiin. Saaren kartanon omistaja vapaaherra V. E. de la Chapelle lahjoitti sitten kunnalle koulun nykyisen tontin ( 1 ha)
ja 10.000 mk sen aikaista rahaa, jolla teolla tuli koulun sijainti kerralla päätettyä. Koulurakennus valmistui syksyllä 1914 ja kun kustannukset olivat 19.937 mk, on de la Chapellen lahjoitus kattanut rakentamiskustannuksista yli puolet.
Opettajana toimi aluksi Aleksis Airo vuosina 1907-1910 ja hänen jälkeensä tuli opettajaksi Kustaa Hemmi peräti 37 vuodeksi ( 1910-1947).

KOULUN TOIMINNAN VAKIINTUMISEN JA LAAJENEMISEN AIKA 1914-1947

Kustaa Hemmi on jättänyt Tammelan kansanopetukseen mittavan jäljen. Sitä osoittaa sekin, että hänellä on kirkonkylässä oma nimikkotiensä ” Kustaa Hemmintie” . Hänen työtoverikseen tuli vuonna 1924 Martta Vallinen ja samalla koulu laajeni 2-opettajaiseksi. Martta Vallinen työskenteli Saaren koulussa 1924-1949. Nämä kaksi pitkäaikaista opettajaa luotsasivat Saaren koulua itsenäisyyden alkuajan ja raskaat sotavuodet. Näiden vuosien tapahtumista mainittakoon sähkövalo 1929 ja tiilikatto 1938. Sen verran sota Saaren kouluakin sivusi, että tammikuun 23. päivänä 1940 koulu oli suljettuna vihollisen ilmatoiminnan vuoksi.

KYÖSTI RYTKÖSEN AIKA 1947-1975

Kyösti Rytkönen tuli Kustaa Hemmin seuraajaksi 1947 ja hänen alkuvuosiaan sävytti uudisrakennus- ja laajennushanke, joka pitkän suunnittelun jälkeen toteutettiin 1953-54 ja vihittiin käyttöön 10.10.1954. Tällöin koulu saavutti nykyisen ulkoasunsa ja kokonsa. Muut 1914 rakennetut rakennukset ( sauna ja navetta) purettiin pikkuhiljaa ja pihan perälle tehtiin uusi ulkorakennus. Kyösti Rytkösen opettajatoverina toimivat siis Martta Vallinen vuoteen 1949 ja sitten Marjatta Ahlgren 1949-1950, Mirjam Vanhala ( Ranta) 1950-1954, Saara Mikkola 1954-1957, Marja-Liisa Karento 1957-1958 ja Pirjo Mattila 1958-1976. Keittäjä-siivojana toimi Tyyne Salminen 1948 ja Pirjo Sillanpää 1969-.

OPPILASMÄÄRÄN LASKUN, OPETTAJANVAIHDOSTEN JA LAKKAUTUSUHAN AIKA 1975-1986

Kyösti Rytkösen jälkeen alkoi Saaren koulun miesopettajan viran hoidossa melkoinen vaihtoruletti. Hemmi ja Rytkönen olivat hoitaneet virkaa kahteen mieheen komeat 55 vuotta. Peruskoulun tulo ja oppilasmäärän lasku toivat myös Saaren koulun ylle lakkautusuhan, joka osaltaan aiheutti sen, että opettajat vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Miesopettajat: Kalle Suutela 1975-1976 , Markku Torttila 1977-1980, Aarni Leppälä 1980-82, Ilpo Bister 1982-1985, Ilkka Jyväsjärvi 1985-86 ja Heikki Karvonen 1986 alkaen edelleen. Naisopettajat: Pirjo Mattila 1975-76, Margareeta Kiviniemi 1976-1980, Sirpa Mäkelä 1980-1982, Jaana Kähkönen 1982-1983 ja uudelleen Margareeta Kiviniemi 1983- .

PERUSKORJAUSTEN JA OPPILASMÄÄRÄN KASVUN VUODET 1986-1999

Kyläläiset vastustivat koulun lakkauttamista tarmokkaasti ja oppilasmääräkin kääntyi nousuun 1980-luvun alkupuolella. 1980-luvun jälkipuoliskolla alkoi kunta myös monin tavoin kunnostaa ja varustaa koulua. Noin kymmenen vuoden aikana saatiin sisävessat, luokat, kanslia, keittola ja asunnot kunnostettiin ja tiilikatto uusittiin. Kellariin rakennettiin teknisille töille oma opetustila ja samalla loppui höyläpenkkien nostelu liikuntasaliin ja takaisin. Opetusvälineistöä on hankittu runsaasti mm. piano ja ATK-laitteistot sekä verkkoyhteydet. Piha-alueita on myös kunnostettu, välituntivälineistöä hankittu ja puustoa harvennettu ja siistitty.
Kyläläisten talkoilla saatiin 1987 kiekkokaukalo ja kylätoimikunta on usein tukenut koulun toimintaa lahjoituksilla: retkirahaa, liikuntavälineitä, minigolfradat, ensimmäinen tietokone jne.
Koulun oppilasmäärä oli syksyllä 1986 16 oppilasta ja syksyllä 1999 34 oppilasta. Osa oppilaista on vuodesta 1991 lähtien tullut Järvilehdon-Kirkonkylän alueelta. Näin Saaren koulu on voinut helpottaa keskustan koulujen tilanpuutetta.
Opettajina ovat toimineet Heikki Karvonen 1986 -  ja toisena opettajana Margareetta Kiviniemi vuoteen 1990 saakka ja siitä eteenpäin Heidi Honka.  Keittäjä-siivooja Pirjo Sillanpää jäi eläkkeelle 1992. Häntä seurasi Anja Hakala 1992-1996 ja hänen jälkeensä Anja Laakso 1996 – edelleen.
Pitkään ovat koulussa opettaneet erityisopettaja Olli-Pekka Jasu ja englannin opettaja Maija-Riitta Frigren sekä tekstiilityön opettaja Liisa Tarkkala. Laitosmiehinä ovat toimineet ensin Keijo Syrjäaho ja hänen jälkeensä Ilppo Kokkinen.