Historia

Keskiajalla muodostui kahdenlaisia pitäjiä, ensin kirkkopitäjiä ja sitten hallintopitäjiä.1500-luvulla nykyinen Tammelan kunnan alue kuului Loimon hallintopitäjään. Kun pitäjän keskus siirrettiin nykyisen Tammelan Pyhäjärven pohjoisrannan kylästä Portaan kylään Hämeen härkätien varteen, nimeksi tuli Portaan hallintopitäjä. Portaan hallintopitäjän alue käsitti pääosiltaan silloiset Tammelan ja Someron kirkkopitäjät eli nykyiset Forssan ja Someron kaupungit sekä Jokioisten, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän kunnat.

Hallintopitäjän vanhin kylä on nimeltään Tammela. Eeva Ojasen ja Lauri Pohjakallion kirjoittaman Tammelan historian 1. osan mukaan Tammela on johdettu konkreettisesti sanasta Tammi. Toinen mahdollinen kantasana on ruotsin kielen sana damm eli pato, joka liittyy Loimijoen koskien patoihin. Vaihtoehto on myös seudun kantatalon nimi, jonka siirtyi kylän nimeksi. Tammela oli aluksi kylän, sitten hallintopitäjän neljänneksen ja kirkkopitäjän, sekä viimein koko pitäjän nimi. Tammelan kylä mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjoissa jo vuonna 1423.

Tammelan halki kulkeva Hämeen Härkätie on Suomen varhaishistorian merkittävin tie. Sen merkitys Tammelan asuttamiselle on ollut huomattava. Viimeisimpien tutkimusten mukaan Hämeen Härkätie on ollut kulkuväylänä jo 800-luvulla. Ajan kuluessa siitä syntyi merkittävä liikenneväylä ja tärkeä kauppatie Turun linnalta Hämeen linnaan, sillä rannikolta ei ollut Hämeeseen muuta kulkuväylää. Härkätietä pitkin välitettiin Hämeen turkisrikkaudet Aurajoen ja Halikonlahden satamien kautta Eurooppaan. Kauppareitti oli myös asutus- ja kulttuuritie, jota pitkin levisivät itäiset ja läntiset vaikutteet. Härkätien linjaus on säilynyt ja suurin osa siitä on edelleen yleisenä tienä.

Tammelaa voidaan hyvin kutsua Suomen Hakkapeliittapitäjäksi. Hakkapeliitat olivat Ruotsin armeijassa kolmikymmenvuotisessa sodassa palvelleita suomalaisia sotilaita. 1600-luvulla käydyn 30-vuotisen sodan aikana suhteellisesti eniten hakkapeliittoja otettiin juuri Tammelasta, yhteensä 24. Heidän muistolleen on Tammelan harmaakivikirkon edustalle pystytetty Hakkapeliittapatsas.

Suomen yliopistollisen maatalouskoulutuksen juuret ovat Tammelassa. Vuonna 1840 vouti-, karjakko- ja lampurikoulutuksena alkanut Mustialan maanviljelysinstituutti antoi maamme korkeinta maatalousopetusta lähes 70 vuoden ajan kunnes agronomiopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon perustettuun maa- ja metsätieteelliseen tiedekuntaan 1908. Maatalouden opetus jatkuu edelleen Mustialassa.

Forssan kylä poikkesi huomattavasti Tammelan muista kylistä kaupunkimaisen asutuksensa vuoksi. Tämän seurauksena 1900-luvulla alettiin yhä selvemmin tiedostaa, että pitäjään kuului kaksi erillistä kokonaisuuttaa, joiden edut olivat usein vastakkain. Tämän vuosikymmenten kehityksen tuloksena Forssa erosikin emäpitäjästään Tammelasta ja Forssan kylästä muodostettiin itsenäinen kauppala vuonna 1923.