• Suomi

Kirkon esineistö

Kirkon vanhin osa

Kirkon keskiaikaisen osan seinillä ovat keskiajalta peräsin olevat puuveistokset sekä alttaritaulun edessä krusifiksi, joka on toiminut prosessioristinä. Saarnastuolin puoleisella seinällä ensimmäisenä on Tammelan suojelupyhimyksen Arkkienkeli Mikaelin vestos taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Kirkko lienee vihitty käyttöön Mikkelinpäivänä.

Pyhän Martin esikuvana on ranskalainen piispa Matinius, joka tunnettiin köyhien auttajana. Veistos on sakariston oven vasemmalla puolella.Teosta on käytetty myös "vaivaisukkona" kirkon eteisessä. Pyhimyksen rinnalla on ollut rahalipas, joka sittemmin on hävinnyt.

Vastakkaisella seinällä ensimmäisenä on Piispa Henrikin veistos, seuraavana kuningashahmo, ilmeisesti Pyhä Olavi, joka oli norjalaisten kristinuskoon käännyttäjä. Seuraavana on Madonna-patsas, jolta kädet ja niillä lepäävä Jeesus-lapsi ovat kadonneet. Toinen naishahmo on Pyhä Kerttu (Gertrud), hänen kädessään on pieni kirkko. Ranskalaissyntyinen varakas neito eli 600-luvulla ja teki hyväntekeväisyyttä ja oli innokas tukija kirkkojen rakentamisessa. Veistokset ovat 1400-luvun kirkkotaidetta. Veistokset poistettiin kirkosta uskonpuhdistuksen jälkeen ja ne palautettiin entisöitynä esille vasta 1940 -luvun lopulla.

Puinen kastemalja on mahdollisesti saatu lahjoituksena kirkon valmistumiseen. Malja on suuri, koska upotuskaste oli käytössä vielä 1600-luvulla. Kastemalja on tuotu kirkkosaliin uudelleen 1900-luvun alussa ja se on edelleen käytössä.

Keskiajalta ovat peräisin myös mustapenkki, johon kirkonmenojen ajaksi joutui häpeärangaistukseen siveysrikoksesta sekä jalkapuu eteisessä, johon joutuivat laiskat lukijat.

1600-luku toi kirkkoon ensimmäiset penkit ja saarnatuolin. Nykyinen saarnatuoli on Saaren kartanon valtaneuvos Lorenz Creutzin lahjoitus vuodelta 1670. Profiloiduin pylväin jaetuissa peileissä on Kristusta ja apostoleita kuvaavat puuveistokset. Saarnatuolin katoksessa on Creuzin ja puolisonsa Elsa Duwallin suvun vaakunat. Kirkkosalin seinillä ei ole ollut kuvia, mikä kertoo seurakunnan syrjäisyydestä ja köyhyydestä.

Kirkko laajennustöiden jälkeen

Tammelan väkiluku kasvoi voimakkaasti 1700-luvulla ja tuli tarve laajentaa kirkkoa. Laajennustyö oli mittava ja vei vuosia. Uudistunut kirkko valmistui vuonna 1785, tällöin kirkkoon saatiin 1100 istumapaikkaa. Saaren kartanon rouva Vendla von Wright lahjoitti kirkkoon kaappikellon v. 1792

Nykyinen alttaritaulu on vuodelta 1860. Se on hovimaalari R.W.Ekmanin maalaama Kristus Kirkastusvuorella.
Vanha alttaritaulu Pyhästä Ehtoollisesta on nykyisin kirkon pohjoisseinällä.
Orjantappurakruunuinen Kristus on kirkon pohjoisseinällä.
Ristiinnaulittu Kristus vastakkaisella seinällä on lahjoitettu pappilasta 1800-luvun alkupuolella.

Kirkon eteläseinällä on Ratsumestari G.F. Kuhlmanin hautajaisvaakuna. Jalat on katkaistu merkiksi suvun sammumisesta. Miekka ei alkuperäisesti kuulu vaakunaan, mutta se on Kuhlmanin jäämistöä. Kirkon laajennustöitä johtaneen Mustialan herran A.G. von Postin ja puolisonsa suvun von Troilin vaakunat.

Tammelan kirkon urut ovat vuodelta 1850, alkuaan 18-äänikertaiset. Sitä ennen oli hämäläisissä kirkoissa urut vain Urjalassa ja Hämeenlinnassa. Urut on uudistettu kahdesti ja nykyisin ne ovat 28-äänikertaiset. 

 
Tekstin koko A A A Sivukartta

Sijainti

Sijainti karttapalvelussa

Lisätietoa

Tammelan seurakunta