Kulttuurikohteet ja nähtävyydet

Kulttuurikohteet

 

Korteniemen perinnetila

Korteniemen entisen metsänvartijatilan pihapiiri rakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Kesäaikaan tilalla eletään 1910-luvun mukaisesti. Pihapiirissä käyskentelevät lampaat, kanat ja kukot sekä laitumilla hevoset ja lehmät. Korteniemen perinnetila sijaitsee Liesjärven kansallispuiston eteläkärjessä.Avoinna:

2.5.–31.5. ma-pe klo 9-15

1.6.–30.6. ke-su klo 11–17

1.7.–31.7. ma-su klo 11–17

1.8.–1.10. ke-su klo 11–17 Ryhmille avoinna myös tilauksesta.

Korteniemessä on paljon tapahtumapäiviä, jotka näet tapahtumakalenterista. Korteniemen perinnetilaan tutustuminen on maksutonta. Teemaopastukset ryhmille ovat maksullisia. Ryhmille ennakkoilmoittautuminen on suositeltavaa.

Lisätietoja puh. 0206 39 4630 ja www.luontoon.fi/korteniemi
Korteniementie 270, 31350 Liesjärvi

 

Torron kappeli

Torron kappeli on suosittu tutustumiskohde, jossa voi viettää pienen hartaushetken siitä erikseen sovittaessa.

Torron kylään rakennettiin 1800-luvun alussa oma rukoushuone eli kyläkirkko ja hautausmaa. Se vihittiin käyttöön toukokuussa 1801. Vuonna 1811 kyläkirkkoon hankittiin kello ja kellotapuli. Kun Torrolle puuhattiin kansakoulua, kyläkirkon tontti ja kelvolliset rakennusaineet luovutettiin koulun hyväksi ja tontille jäi vain vanha kellotapuli. Sillä soitetaan tänäkin päivänä niin sanoma- kuin pyhäaaton kelloja vapusta pyhäinmiesten päivään. Torron nykyinen hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1891 ja hautausmaan yhteyteen rakennettiin lähinnä talkoovoimin uusi kappeli, joka valmistui vuonna 1969.

Kappeli on avoinna tilauksesta. Lisätietoja puh. 040 804 9550 tai (03) 435 0643 ma-pe klo 9.00-13.00

Sijainti karttapalvelussa
Torronsuon kansallispuisto 
Torron kylä

 

Vintti Pehtoorin näkötorni

Näkötorni sijaitsee Susikkaan Kaitalamminvuorella ja hyvällä säällä sieltä voi nähdä 100 km:n päähän. Tornin korkeus on 15 metriä ja se on merenpinnasta 164m.

Avoinna tilauksesta puh. (03) 434 1432, 050 340 4189 tai 040 045 3158

 

Kaukolanharjun näkötorni

Kaukolanharjun näkötorni vihittiin käyttöön v. 1926. Puurakenteisesta tornista avautuu maisema, jonka ympäristöministeriö valitsi vuonna 1993 yhdeksi maamme kauneimmaksi maisema-alueeksi. Tornin läheisyydessä on taiteilija Albert Edelfeltin muistokivi. Näkötornin ensimmäisellä tasanteella on esillä näyttely Kaukolanharjun ja näkötornin historiasta.

Avoinna kesaaikaan 5.6–6.8.2017 päivittain klo 12–18. Juhannuksena 24.6.2017 näkötorni on suljettu.

Tiedustelut puh. 045 699 1030 / Tammelan 4H-yhdistys

Tiedustelut arkisin virastoaikoina puh. 03 41 201 / Tammelan kunta, tammelainfo@tammela.fi, www.tammela.fi.

 

Portaan raitti ja kylämiljöö

Porras on ollut varhaiskeskiajalta alkaen Härkätien tärkeimpiä pysähdyspaikkoja.  Porras tunnettiin hallintopitäjänä vielä 1600-luvulla ja mainitaan asiakirjoissa jo v. 1463.  Portaan vanhalla kylänraitilla on vanhaa asutusta, puustoa ja jokimaisema mm. Portaan kylätalo ja Nahkurinverstas. Lisätietoja: http://www.porras.net

 

Mustialan maatalousoppilaitos

Kuningas Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 Mustialaan kuninkaankartanon. Vuonna  1563 Mustiala läänitettiin Jokioisten kartanon ohella Klaus Kristerinpoika Hornille ja  vuonna 1694 kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen rakuunarykmentin  everstiluutnantin virkataloksi.

Suomen Talousseuran toimesta vuonna 1840 Mustiala valittiin maamme ensimmäiseksi maatalousoppilaitoksen paikaksi. Myös maamme korkeinta maatalousopetusta annettiin Mustialassa, sillä agronomeja valmistui oppilaitoksesta aina vuoteen 1908 saakka, jolloin opetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Tämän jälkeen Mustialasta on valmistunut agrologeja.

Mustialan rakennuskanta ja puisto on vanhimmilta osin 1800-luvulta. Vanha konttori,  Vanhala, on rakennettu vuonna 1839 arkkitehti P.J. Gylichin piirustusten mukaan.
Vanhalassa toimi maamme vanhin maaseudun postikonttori vuodesta 1860 aina 1990 -luvulle saakka, jolloin maassamme lakkautettiin useita postikonttoreita.
Kartanon kaksikerroksinen päärakennus Pitkälä on vuodelta 1870.
Punatiilisen opistorakennuksen suunnitteli lääninarkkitehti C.A. Edelfelt ja se valmistui vuonna 1862. Huttula, tiilinen ruokalarakennus on lääninarkkitehti
G.Th. Chiewitzin suunnittelema. Uusi opistorakennus valmistui vuonna 1962  vanhan puistoalueen ulkopuolelle.

Vanha viljamakasiini on vuodelta 1870 ja siinä toimii nykyään olutpanimo ja olutravintola Wanha Viljamakasiini.

Nykyään Mustiala on osa Hämeen ammattikorkeakoulua ja Hämeen ammatti-instituuttia. Agrologikoulutuksen rinnalla Mustialassa annetaan maatalousalan perustutkintoon johtavaa koulutusta. Mustialan arvokkaat puitteet ovat tehneet siitä suositun matkailukohteen ja erilaisten tapahtumien pitopaikan.Vuosittain elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Mustialan miljöössä järjestetään 1600-luvun markkina- ja perinnetapahtuma Hakkapeliittatapahtuma.

Renkituvantie 10, puh 040 837 36 94, info@elosaosk.com , www.mustialankievari.fi.

 

Mustialan kotieläinpiha

Nähtävillä perinteisiä maatilan eläimiä aina possuista vasikoihin.
Kuivuritie, Mustiala. Puh. 040 837 36 94, emilia.lakkinen@elosaosk.com,  www.farmilla.fi/.

 

Hämeen Härkätie

”Tuu tuu tupakkirulla, mistäs tiesit tänne tulla? Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten Härkätietä.”

Hämeen Härkätie on Suomen varhaishistorian merkittävin tie, joka on ollut käytössä jo viikinkiajalla yli tuhat vuotta sitten. Tärkeä kauppatie yhdisti valtakunnan kaksi tärkeää linnaa, Turun ja Hämeen linnat. Sotilaiden ja hallintomiesten ohella tiellä kulkivat sekä kirkonmiehet että pyhiinvaeltajat ja jopa maantierosvot. Härkätie liitti toisiinsa Turun tuomiokirkon, Rengon Pyhän Jaakon sekä Hämeen äitikirkon, Hattulan Pyhän Ristin kirkot. Suurina kirkollisina pyhinä näillä paikoilla pidettiin markkinoita eli messuja.

Härkätiellä voi edelleen kulkea esi-isien viitoittamaa reittiä, sillä tie on merkitty ruskeavalkoisin häränpäätunnuksin (maantie 2824). Tie on suurimmaksi osaksi asfaltoitu, mutta Tiehallinto on edelleen säilyttänyt pari tieosuutta museotienä, joista toinen on täällä Tammelassa, Portaasta jonkin matkaa kohti Renkoa ja toinen Liedossa. Härkätie-retken voi helposti aloitta Turun ja Hämeenlinnan lisäksi 2-tieltä esimerkiksi Hämeen Luontokeskuksesta, jonne Helsingistäkin matkaaja saapuu noin tunnissa.

Härkätien varrelta löytyy monenlaisia palveluja ja nähtävyyksiä, linnojen ja kirkkojen lisäksi maisema-alueita, retkeily- ja vaelluskohteita, museoita, majoitusta ja ruokailua kievarista kartanoon, käsityöläisperinnettä ja erilaisia tapahtumia vuosittain.

Ryhmille opaspalvelu: Arja Sura, puh. 040 5165 219 tai arja.sura @ surffi.net

Linkit

Hämeen Härkätie

Hämeen Matkailu

FM Tours

 

Nähtävyydet

 

Hakkapeliittapatsas

Tammelasta lähti 24 Hakkapeliittaa 30 -vuotiseen sotaan Saksanmaalle 1600 –luvulla, takaisin heistä palasi vain 14. Hakkapeliittojen ja tilojen nimet on kaiverrettu muistomerkkiin. Patsas pystytettiin Tammelan harmaakivikirkon edustalle juhlallisin menoin vuonna 1932. Hankkeen puuhajoukkona oli Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry. Patsaan on suunnitellut arkkitehti Veikko Kyander ja sen paljastuspuheen piti hankkeen puuhamies, kirjailija Jalmari Finne. Patsas on Tammelan seurakunnan hallinnassa.Vuodesta 1978 lähtien Tammelassa on vietetty Hakkapeliittatapahtumaa elokuun ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin kirkonmäellä ja Mustialan pihapiirissä väki palaa historiaan aina 1600-luvulle saakka. Ainutlaatuisen kesätapahtuman tunnelman tekevät markkinatori, työnäytökset, musiikkiesitykset, sotaan värväys eli väenotto ja ratsukot sekä upea kuninkaanseurue. Ruokailu 1600-luvun pitopöydässä on elämys. Sijainti karttapalvelussa

 

Honkamajan metsäpuutarha

Puutarha on puolen hehtaarin tontti joka on muutettu vähitellen metsästä puutarhaksi 25 vuoden aikana. Työvälineinä on ollut pääasiassa kottikärry, rautakanki ja lapio. Puutarhassa sijaitsee tekolampi ja eksoottinen huvimaja. Kivien välistä paikkansa ovat löytäneet mm. maksaruohot, kärhöt ja ruusut.

Huvimajan eli perheen kesken ”pagodin” muotoihin on haettu inspiraatiota niin itämaisista temppeleistä kuin Ruokolahden kirkon paanukattoisesta kellotapulista. Puutarha on rohkaiseva ja varoittava esimerkki siitä, mitä voi saada aikaan ilman suuria pääomia ja koulutettuja suunnittelijoita.

Naapurina yläilmoissa entisen Imatran Voiman sähkölinja Rautarouva on vaihtunut Fingridin suureen kauniiseen, kapeaan Neiti Hopeaan pitkällisen väännön tuloksena.

Avoinna sopimuksen mukaan.

Haiviantie 215, 30100 Forssa puh. 044 3317814. www.avoimetpuutarhat.fi

 

Saarnakivi

Aikoinaan kun kristinusko tuotiin Suomeen, oli Tammelan ylängöllä Torajärvellä paikka, jossa silloiset munkit ja papit julistivat kristinuskoa kansalle. Tämä paikka sijaitsi Pohjois-Hämeestä tulevan ratsutien varrella. Mäellä olevalle suurelle kivelle nousi pappi saarnaamaan ja mahdollisesti muutama kansalainen sai kasteenkin läheisen järven rannassa.

Saarnakivi sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Torajärven läheisyydessä. Tammelan seurakunta järjestää saarnakivellä vuosittain hartaustilaisuuden. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin vuonna 1955, jolloin väkeä oli noin 1000 henkeä. Sijainti karttapalvelussa

 

Vakaumuksensa puolesta v. 1918 kaatuneiden muistomerkki

Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 6.12.1983. Muistomerkki sijaitsee Kirkkoahteentiellä Auran Pirtin kohdalla tien vasemmalla puolella n. 50m tiestä. Sijainti karttapalvelussa