Saaren kansanpuisto

Tervetuloa Saaren kansanpuistoon!

Puisto on perustettu Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimesta v. 1932 Saaren kartanolta vuokratulle maa-alueelle yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Kansanpuisto sijaitsee Tammelan ylängöllä maisemallisesti ja geologisesti arvokkaalla Kaukolanharjun harjujaksolla. Tällä luonnonkauniilla alueella lounaishämäläiset ovat viettäneet juhannusjuhlia vuodesta 1934 sotavuosia lukuun ottamatta.

Puistossa sijaitsee Lounais-Hämeen Pirtti, talonpoikaisesineistöllä sisustettu kotiseututalo, jossa toimii perinneravintola. Pirtti on rakennettu talkootyönä vuosina 1946-1948. Vuonna 1933 rakennettiin Suujärveen viettävään rinteeseen ulkoilmateatteri. Lounais-Hämeen Pirtti ja ulkoilmateatteri ovat arkkitehti Veikko Kyanderin suunnittelemia. Puistossa on myös huolto- ja kioskirakennus.

Perinneravintolan lisäksi kansanpuiston alueella toimii kesäkioski ja siellä järjestetään erilaisia ulkoilmajuhlia ja tilaisuuksia. Kansanpuiston läheisyydessä on Kaukolanharjun näkötorni, jonka vierelle on pystytetty taiteilija A. Edelfeltin muistokivi.

Kansanpuiston kokonaispinta-ala on 48 hehtaaria ja sen ovat vuodesta 1980 omistaneet yhdessä Tammelan kunta ja Forssan kaupunki. Saaren kansanpuistoa kutsutaan Lounais-Hämeen ”helmeksi”.

Saaren kansanpuistossa on Suujärven kirkasvetinen uimala ja Kuivajärven hiekkarannat sekä kaksi noin 3 km:n merkittyä luontopolkua, joista Raanpään harjun polun varrella on laavu Kuivajärven rannalla ja tulentekopaikka. Liikuntarajoitteisille on 600 m pitkä luontopolku.

 

Lounais-Hämeen Pirtti

 

 

 

 

 

 

 

 

Saaren kansanpuistossa sijaitsee Lounais-Hämeen Pirtti, joka on säätiön omistama talonpoikaisesineistöllä sisustettu kotiseututalo, jossa toimii perinneravintola. Arkkitehti Veikko Kyanderin suunnittelema pirtti rakennettiin talkoilla Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimesta ja vihittiin käyttöön v. 1948.

Lisätietoja:

puh. 044 977 7783.

 

Hakkapeliittakellari
sijaitsee Pirtin alakerrassa muistuttaen 30-vuotisessa sodassa urhoollisesti
taistelleista Tammelan Hakkapeliittasotilaista. Kellarissa on hakkapeliitta-
ja museoesineistöä. Avoinna Pirtin aukioloaikana.

 

Lounais-Hämeen Pirtin säätiö
pj. Harri Kaunisto
puh. 0500 843 266

 

Kaukolanharjun näkötorni

Kansanpuisto rajoittuu yksityisten maaomistajien omistamaan harjujensuojelualueeseen, jolla sijaitsee Kaukolanharjun näkötorni. Se on eräs harvoista matkailijoita palvelevista
puurakenteisista näkötorneista.Vuonna 1926 valmistuneen näkötornin on suunnitellut forssalainen rakennusmestari A. Nummi.

Kaukolanharjulta avautuu maisema Saaren salmelle, Pyhäjärvelle ja Kuivajärvelle, jonka Hämeen Heimoliitto valitsi vuonna 1995 Kanta-Hämeen kauneimmaksi maisemaksi ja ympäristöministeriö v. 1993 yhdeksi maamme kauneimmaksi maisema-alueeksi.

Talvisodan aikana torni toimi ilmatorjunnan tähystystornina. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen 30-vuotisjuhlien aikaan v. 1953 tornin katseluparveke uusittiin ja tornin läheisyyteen pystytettiin taiteilija Albert Edelfeltin muistokivi paikalle, jolta hän nähtävästi on maalannut näkymänsä Kaukolanharjulta. Melko perusteellisen korjauksen jälkeen vuodesta 1975 näkötorni on ollut yleisölle avoinna kesäaikaan. Näkötornin ensimmäisellä tasanteella on esillä näyttely Kaukolanharjun ja näkötornin historiasta. Tornirakennuksen kunnosta ja huollosta vastaa kunta.

Avoinna kesaaikaan 5.6–6.8.2017 päivittäin klo 12–18. Juhannuksena 24.6. näkötorni on suljettu.

Tiedustelut puh. 045 699 1030 / Tammelan 4H-yhdistys

Harjumaisema ja kasvillisuus

Mannerjäätikön perääntyessä ja jään alkaessa sulaa syntyivät harjulla tavattavat lukuisat kuopat eli supat. Harjumaisema on osa suomalaista luontoa ja harjualueet tärkeitä pohjavesialueita. Nykyisin monia harjualueita uhkaavat soranotto sekä rakentaminen ja jopa pohjavesien pilaantuminen. Osalle harjuista on perustettu tämän vuoksi suojelualueita.

Alueen harjumaisemaa luonnehtiva kasvillisuuden muoto on metsä. Havumetsä on määräävänä metsätyyppinä ja mänty valtapuuna. Alueella tavataan mm. vanhoja kilpikaarnamäntyjä. Lehtipuita, kuten tammea, koivua ja tervaleppää esiintyy lähinnä vesistöjen rannoilla.

Harjujen pohjoisrinteillä aluskasvillisuus vaihtelee melko säännöllisin vyöhykkein. Alempana rehottavat kosteampien kasvupaikkojen korkeat ruohokasvit, nuokkuhelmikkä, linnunherne, sini- ja valkovuokko, jotka ylempänä vähitellen vaihtuvat tasaiseen mustikkavarvustoon. Vielä ylempänä harjurinteillä puolukkavarvusto valtaa alaa ja saattaa paikoin vielä muuttua karumman metsätyypin kanervarinteeksi. Toisinaan varpukasvit häviävät joukosta ja metsätyyppi saa lehtomaisen leiman, näin on erityisesti Raanpäänharjun loivassa pohjoisrinteessä.

Järvet ja lammet

Kansanpuiston alueella sijaitseva kirkasvetinen Suujärven uimala hyppytelineineen sekä Kuivajärven matalat hiekkarannat ovat perheille oivallinen retkeily- ja virkistyskohde.

Alueen kesäkioski palvelee kävijöitä heinäkuussa.
Saarensalmen kautta Kuivajärvi yhtyy Pyhäjärveen ja vesistö laskee Loimijokea pitkin edelleen Kokemäenjoen vesistöön.

Harjualueen yhdentoista lammen rypäs on poikkeuksellinen nähtävyys.

Saaren silta

Saaren silta valmistui v. 1923 sodassa 1918 tuhoutuneen sillan tilalle. Sillan vieressä, puiden katveessa on Kolmen sotilaan hauta. Perimätiedon mukaan paikkaan on haudattu kolme tuntematonta sotilasta, jotka kaatuivat taistelussa Isonvihan aikana.

Saaren Silta

Saaren kansanpuiston säännöt

Sallittu

  • Jokamiehen oikeudella maastossa saa liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnontilaisilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa.
  • Marjojen, sienien ja rauhoittamattomien kukkien poimiminen.
  • Kesällä uiminen ja onkiminen sekä talvella jäällä kulkeminen ja pilkkiminen

Rajoitettu

  • Tilapäinen yöpyminen on sallittu Kuivajärven rannassa laavulla.
  • Tulenteko on sallittu laavulla ja merkityllä tulentekopaikalla.

Kielletty

  • Eläinten pesien tai poikasten häiritseminen ja vahingoittaminen.
  • Alueella ei saa kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja tai sammalta.
  • Avotulen tekeminen muualle kuin sille varatulle paikalle.
  • Moottoriajoneuvolla ajaminen.
  • Koirien ja kissojen päästäminen irralleen.
  • Roskaaminen.