Tietoa haja-asutuksen jätevesistä www.vesiensuojelu.fi/jatevesi.

Opas: Hyvä jätevesienkäsittely haja-asutusalueeella.doc (5344 kb)
Jätevesineuvonnan loppuraportti 2008.doc (126 kb)

Lomakkeet : Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta ja
jätevesijärjestelmän selvitys löytyvät 
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n sivuilta jätevesien käsittely 
Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta 
Jätevesi selvityslomake.doc (147 kb)

Asetuksen mukainen jätevesien käsittely pyrkii vähentämään järville ja pohjavesille aiheutuvia haittoja

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva asetus tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksen tarkoituksena on vähentää sellaisten kiinteistöjen, joita ei voida liittää viemäriverkostoon, haitallisia vaikutuksia järviin ja pohjavesiin.

Asetuksen määräykset koskevat välittömästi uusia rakennuskohteita ja rakennuksia, joissa tehdään merkittäviä korjaus- tai muutostöitä. Käytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on kunnostettava asetuksen vaatimuksia vastaaviksi vuoteen 2014 mennessä.

Pelkkä jätevesijärjestelmän muuttaminen vaatii toimenpideluvan.

Asetus edellyttää että kun tehdään rakennusluvan tai toimenpideilmoituksen edellyttäviä rakentamistoimenpiteitä tulee jätevesien käsittelyjärjestelmä täydentää asetuksen vaatimuksen täyttäväksi ja järjestelmästä tulee esittää suunnitelma kuntaan hyväksyttäväksi. Käytössä oleville kiinteistöille tulee laatia selvitys kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmästä niille kiinteistöille, joilla on vesi WC vuoden 2005 loppuun mennessä ja niille kiinteistöille, joilla on kuivakäymälä tai kompostoiva WC tulee selvitys laatia vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvityksen laatimiseksi on olemassa valmis ”selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä” -lomake. Lomake täytetään ja säilytetään kiinteistöllä.

Järjestelmän tulee poistaa jätevedestä mahdollisimman tehokkaasti ainakin orgaanista ainetta (BHK₇), fosforia ja typpeä. Haja-asutuksen jätevesiasetuksessa on orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrälle annettu seuraavat haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiset ominaiskuormitukset asukasta kohti vuorokaudessa:
Orgaaninen aine (BHK₇) 50 g/as/d
Kokonaisfosfori 2,2 g/as/d
Kokonaistyppi 14 g/as/d

Jätevesijärjestelmän tulee poistaa jätevedestä orgaanisesta aineksesta 90 %, kokonaisfosforista 85 % ja kokonaistypestä 40 %. Ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan päättää kunnan alueella tietyistä alueista, joilla voidaan soveltaa lievempiä puhdistusvaatimuksia, jotka ovat orgaanisen aineksen osalta 80 %, kokonaisfosforin 75 % ja kokonaistypen 30 %. Tammelassa ei vielä ole ympäristönsuojelumääräyksiä, mutta Forssan seudun kunnissa niiden valmistelu on parhaillaan käynnissä.

Jätevesien aiheuttamaa kuormitusta vähentää olennaisesti jos kiinteistöllä on vesi WC:n sijasta kuivakäymälä tai kompostoiva käymälä. Vaikutuksiltaan vastaava mutta käyttökustannuksiltaan kalliimpi ratkaisu on vesikäymälävesien kerääminen umpisäiliöön ja kuljettaminen muualle käsiteltäväksi. Tällöin paikallisesti käsiteltäväksi jää vain niin sanottuja harmaita vesiä eli erilaisia pesuvesiä. Niidenkin haitattomaksi tekeminen vaatii kunnollisen käsittelyn, mutta sen teho voi olla vaatimattomampi, kuin käsiteltäessä kaikkia jätevesiä yhdessä.

Jätevesi puhdistuu maaperässä mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Mekaaninen puhdistuminen tapahtuu jätevesien suodattuessa maa-aineksen läpi. Jäteveden sisältämää kiintoainetta tarttuu maahiukkasiin. Kemialliset  prosessit ovat monimutkaisempia adsorptio ja ioninvaihtoprosesseja. Biologisesta puhdistamisesta huolehtivat maaperässä olevat pieneliöt, jotka käyttävät jäteveden epäpuhtauksia ravinnokseen. Kaikkien kolmen puhdistustavan onnistuminen tulee ottaa huomioon järjestelmää suunniteltaessa.

Mekaaninen puhdistuminen ei onnistu, jos maa-aines on liian karkeaa tai liian hienoa. Mekaaninen puhdistuminen kärsii myös, jos saostuskaivot eivät toimi kunnolla tai jos jätevesi jakautuu puhdistamoon epätasaisesti tai mikäli puhdistamon ilmastus ei toimi.

Kemiallisen puhdistuksen teho ei ole kovinkaan hyvä tavallisissa maapuhdistamoissa. Varsinkin ravinteiden tehokas poistaminen jätevedestä vaatii maapuhdistamon yhteyteen kemiallisesti puhdistavan yksikön. Ravinteiden saostaminen ja/tai suodattaminen on tuttua tekniikkaa isoilla jätevedenpuhdistamoilla, mutta kiinteistökohtaisiin puhdistamoihin niitä kehitellään kiivaasti eri tahoilla. Sekä suodattimia että saostukseen perustuvia menetelmiä on kuitenkin jo nyt tarjolla.

Biologinen puhdistus perustuu erilaisten pieneliöiden kykyyn käyttää jäteveden epäpuhtauksia ravinnokseen. Maaperässä jäteveden biologinen puhdistuminen tapahtuu tehokkaimmin aivan imeytyskohdan alapuolelle muodostuvassa biokerroksessa, jossa töitänsä tekevät maaperän omat jätevesistä vahvistuvat pieneliökannat. Nämä eliöt tarvitsevat happea elääkseen. Onnistuakseen suunnitellusti biologinen puhdistuminen edellyttää siis toimivaa ilmanvaihtoa.

Käsittelyjärjestelmää valittaessa on tärkeää selvittää sijaitseeko kiinteistö pohjavesialueella sekä maaperä ja korkeusasemat rakennuspaikalla. Maahan imeytys ei sovellu pohjavesialueelle tai tiiviille savipohjaiselle maaperälle. Maasuodatuskentän rakentaminen soveltuu monenlaiseen maaperään, koska siinä suodattavat sorakerrokset rakennetaan muualta tuoduista materiaaleista. Maaimeytystä tai maasuodatusta suunniteltaessa tulee aina ottaa huomioon talousvesikaivojen ja vesistöjen läheisyys. Maaperäkäsittelyn lisäksi markkinoilla on useita tehdasvalmisteisia suodatukseen tai biologiseen puhdistukseen perustuvia pienpuhdistamojärjestelmiä.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän hyvän toimivuuden edellytyksiä ovat asianmukaiset asennukset ja rakennustyöt, oikeat materiaalit, oikea käyttö ja riittävä huolto. Jotta puhdistusprosessien toimivuus olisi tiedossa, on jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa seurattava jatkuvasti.

Jos kiinteistöllä ei ole vesijohtoa ja siellä syntyy vain harmaita jätevesiä, ne voidaan imeyttää maahan. Kantoveden varassa olevissa kiinteistöissä katsotaan jätevesien määrän olevan niin vähäinen, että vesi puhdistuu tarpeeksi maaperässä.

Kiristynyt lainsäädäntö ei siis aiheuta toimenpiteitä sellaisilla asunnoilla, joilla on kuivakäymälä ja joilla pesuvedet kannetaan kaivosta tai järvestä. Kuivakäymälän jätteet on kuitenkin kompostoitava asianmukaisesti ja harmaat jätevedet on imeytettävä maahan. Keittiön jätevesille tarvitaan aina saostuskaivo. Edes saunavesiä ei kuitenkaan saa johtaa suoraan vesistöön.

Jos kiinteistöllä on vesijohto harmaidenkin jätevesien puhdistus vaatii toimivan saostussäiliön, joissa kiinteät lika-aineet pääsevät erottumaan. Tämän jälkeen selkiytynyt vesi johdetaan puhdistamoon.

Suunnittelijan pätevyys

Jätevesijärjestelmän suunnittelijan on oltava pätevä. Suunnittelijalla on oltava rakennuspaikasta ja rakennuskohteesta riittävät tiedot. Pelkän jätevesien suunnittelujärjestelmänkin suunnittelussa suunnittelijan on oltava pätevä ja käytävä ja käytävä aina rakennuspaikalla ja vaadittava ainakin seuraavat selvitykset:

·         Jäteveden laatu ja määrä
·         Maaperän laatu, mahdollinen kallioperän läheisyys
·         Pohjavesialueet ja pohjaveden korkeusasema
·         Korkeussuhteet ja maanpinnan muodot
·         Talousvesikaivojen sijainti
·         Etäisyys, vesistöön, ojaan, tiehen ja naapuriin
·         Viemärien ja purkupaikan korkeusasema

Asetuksen edellyttämät selvitykset

Kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiset antavat lisätietoja asetuksesta ja sen soveltamisesta.

Tietoa vuoden alussa voimaan tulleesta jätevesiasetuksesta, erilaisista jäteveden käsittelyyn suunnitelluista järjestelmistä ja jätevesien käsittelyyn liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen ympäristökeskuksen puhdistamotiedostosta osoitteesta: www.ymparisto.fi> Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Haja-asutuksen jätevedet > SYKEn puhdistamotiedosto ja www.vesiensuojelu.fi/jatevesi.

Erja Klemelä
ympäristösihteeri