Kaukolanharjun näkötorni täytti lauantaina 4.7.2026 kunnioitettavat sata vuotta. Suomen vanhinta puurakenteista näkötornia juhlittiin halki viikon, osallistuvan budjetoinnin määrärahalla. 

Tammelan kunnan asukkaat saivat 2.–30. tammikuuta ehdottaa hanketta toteutettavaksi osallistuvan budjetoinnin määrärahalla. Kolmestatoista ehdotuksesta kuusi eteni maaliskuun äänestykseen. Äänestyksen tuloksena erottui selkeä kolmen kärki: Kaukolanharjun näkötornin 100-vuotisjuhlavuosi, puistoruokailu lapsille ja nuorille kesälomakuukausina sekä Saaren kansanpuiston kehittäminen lapsiystävällisemmäksi. Työryhmäkäsittelyn myötä Kaukolanharjun näkötornin 100-vuotisjuhlavuoteen varattiin määrärahasta 4 000 euroa. 

Opastus, tuuletus, juhla ja lasku

Juhlaviikko aloitettiin keskiviikkona upealla historioitsija Seppo Kujalan teemaopastuksella Kartano, kansanpuisto, torni ja taiteilija. Kaksituntiselle kierrokselle osallistui 75 innokasta kokijaa, Sepon johdattaessa Saaren kartanon, kansanpuiston ja tornin, sekä näihin olennaisesti liittyvän taiteilijan vaiheisiin. Torstaina juhlaa jatkettiin kansallispukutuuletuksen merkeissä. Sateen ropistessa Saaren kansanpuistossa kokoontuivat kauniisiin kansallispukuihin sonnustautuneet Lounais-Hämeen Pirtillä, yhteisen kahvihetken kera. Tuuletuksen inspiroivana puuhanaisena toimi aktiivinen kansallispukuharrastaja Kaija Kaikkonen.

Luonnon lahjoessa meitä yhä runsaammalla sateellaan, oli valitettavan pakotettua perua perjantain yhteisötaideteos näkötornilla. Kaukolanharjun kaunista maisemaa on ikuistettu taiteeseen jo useita vuosia ennen näkötornin valmistumista, ja ajatuksena oli jatkaa perinnettä yhdessä luodun taideteoksen muodossa. Maalaukseen lumoon sivellintaitajia olisi luotsannut taiteilija Soili Mahlanen. Vaan ei huolta, yhteisötaideteos tullaan yhä järjestämään, myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. 

Tasan sata vuotta Kaukolanharjun näkötornin vihkijäisistä, juhlittiin kaunista torniamme jälleen Tammelassa. Lauantaina 4.7.2026 kokoonnuttiin satavuotisjuhlaan, sateen sadellessa siirtyen, Lounais-Hämeen Pirtille. Lämminhenkinen juhla kantoi puheita, lumoavaa musiikkia ja Lounais-Hämeen laulun runomitassaan, sekä tietenkin juhlavat antimet. Tunnelma Pirtin terassilla oli välitön ja kaikessa kajasti Kaukolanharju. 

• avaussanat Jyri Kaunisto, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Tammelan kunta
• juhlapuhe Seppo Kujala, historioitsija
• musiikista ja yhteislaulun säestyksestä vastasi Varavirta
• Lounais-Hämeen laulun lausui Emmi Sundqvist, näyttelijä ja Tammitarhan päiväkodin johtaja, Tammelan kunta
• Kaukolanharju ennen näkötornia -puheenvuoro, Pentti Kaunisto, kotiseutuneuvos

Juhlaviikko huipentui näkötornilla Kaukolanharjun kuuluisaan auringonlaskuun. Puolipilvenkin lomasta sai maiseman kauneutta huokailla päivän painuessa mailleen, hiljentyen kesäyöhön. 

Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kaukolanharjun näkötorniin oli juhlaviikolla ilmainen sisäänpääsy. 

Satavuotinen näkötornimme 

Kesän ajan keräämme kertomuksia Kaukolanharjun näkötornista. Kiitollisena pyydämmekin suunnaltanne muistelujanne, piskuisia iloja tai mullistavia kokemuksia. Mietteet on mahdollista kirjata suuntaamme sähköisesti Satavuotinen näkötornimme -lomakkeella tai toimittamalla ne paperitse kunnantalon osallisuuspisteen postilaatikkoon.  Jaamme kertomuksia edelleen sosiaalisessa mediassa, ja kokoamme ne syksyllä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Satavuotiaasta Kaukolanharjun näkötornista kootaan myös juhlatallenne, joka saa ensi-iltansa niin ikään syksyllä 2026. 

Osallistuva budjetointi

Osallistuvalla budjetoinnilla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa kansalaiset päättävät tietyn rahasumman käytöstä. Osallistuva budjetointi on yksi tapa toteuttaa kunnan asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista. Osallistuvassa budjetoinnissa kunnan asukkaat otetaan mukaan pohtimaan, suunnittelemaan ja myös päättämään siitä, miten kunnan käytössä olevia varoja käytetään. 

Ehdotettavan idean tulee tuottaa iloa mahdollisimman monelle ja idean kautta toteutettavan toiminnan lähtökohtaisesti olla kaikille avointa ja maksutonta. Osallistuvan budjetoinnin määrärahaa voidaan käyttää sekä hankintoihin että erilaisten kertaluonteisten projektien ja toimenpiteiden toteuttamiseen.