Keskiajalla nykyisen Suomen alueella muodostui kahdenlaisia pitäjiä, ensin kirkkopitäjiä ja sitten hallintopitäjiä. 1500-luvulla nykyinen Tammelan kunnan alue kuului Loimon hallintopitäjään. Kun pitäjän keskus siirrettiin nykyisen Tammelan Pyhäjärven pohjoisrannan kylästä Portaan kylään Hämeen härkätien varteen, nimeksi tuli Portaan hallintopitäjä. Portaan hallintopitäjän alue käsitti pääosiltaan silloiset Tammelan ja Someron kirkkopitäjät eli nykyiset Forssan ja Someron kaupungit sekä Jokioisten, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän kunnat.

Tammelan tori sijaitsee keskellä Tammelan kirkonkylää, Tammelan kirkon eteläpuoleisella puistoalueella osana kunnantalon kokonaisuutta. Ajoneuvolla kulku torille on Toriraitilta. Kunnantalon pysäköintialueet ovat torilla kävijöiden käytössä.

Tammelan kylät ry ja Tammelan kunta järjestävät vuosittain erityyppistä kyläkehittäjäkoulutusta. Toisinaan koulutukset ovat yhdistys- ja toisinaan kylien kehittämiseen liittyvää koulutusta. Tältä sivulta löydät tietoa Tammelan kunnan tavoista kehittää maaseutua sekä materiaalia, jota voit hyödyntää oman kyläsi kehittämisessä.

Tammelan kylät ry on vuonna 2008 perustettu järjestö, jonka tehtävänä on toimia kylätoimintayhdistysten yhteistyöfoorumina, kylä- ja asukastoiminnan kehittäjänä ja edunvalvojana, sekä kotiseututyön edistäjänä Tammelan kunnan alueella.

Lisätietoa Tammelan kylät ry:n toiminnasta löytyy järjestön verkkosivuilta. 

Kylähankerahaston käytön periaatteet on hyväksytty Tammelan kunnanvaltuustossa 1.7.2016. Asiakirja rahaston periaatteista löytyy täältä.

Rahaston käyttötarkoitus

Rahaston tarkoituksena on tukea kylähankkeiden toteumista siten, että rahastosta voidaan myöntää välirahoituksena lainaa hankkeen toteuttamiseksi. Perusteena tälle on EU-rahoituksen jälkipainotteisuus.

Tammelassa on 13  toiminnallista  kylää. Lähes kaikissa kylissä on vireä kyläyhdistys. Vuonna 2008 perustettu Tammelan kylät ry toimii kylätoimintayhdistysten yhteistyöfoorumina, kylä‐ ja asukastoiminnan kehittäjänä sekä kotiseututyön edistäjänä Tammelassa. Yhdistyksen tavoitteena on edistää kylätoimintayhdistysten yhteistyötä, toimia kylätoimintayhdistysten yhteistyöelimenä, kylä- ja asukastoiminnan yhteistyöelimenä ja edunvalvojana ja kotiseututyön tekijänä.

Museon tausta

Punainen hirsirakennus on Tammelan Liesjärven kansakoulun opettajana vuosina 1927–1961 toimineen Sulo Tannisen kokoama kylämuseo. Museon esineistö on koottu yksinomaan Liesjärven kylästä. Se koostuu pääasiassa maa-, metsä-, karja- ja kotitalouteen liittyvistä esineistä. Liesjärveläiset rakensivat aikoinaan museorakennuksen talkoilla koulun pihapiirin.

Vierailu Tammelassa on elämys! Luonnonkaunis Tammela tarjoaa upeat puitteet matkailulle, sekä monipuolisia ja tasokkaita majoitusvaihtoehtoja. Tammelassa on mahdollista yöpyä hotelli- tai reitkeilymajatasoisessa majoituksessa, unohtamatta viihtyisiä mökkejä järvien ja lampien rannoilla. Tammelassa on mahdollista majoittua myös tunnelmalliseen metsäkämppään tai leirintäalueelle oman teltan tai asuntovaunun kanssa.

Tammelassa on lisäksi erityisryhmille kurssi- ja perhemajoitusta, joissa on inva-varustelu.

Torronsuon kansallispuisto perustettiin vuonna 1990 suojelemaan Etelä-Suomen suurinta keidassuoaluetta. Toistakymmentä kilometriä pitkä suoalue on säilynyt lähes luonnontilaisena. Metsähallituksen hallinnassa oleva kansallispuisto on pinta-alaltaan 2 550 hehtaaria.

Torronsuo on tyypillinen keidas- eli kohosuo, joka on paksuturpeinen karu suo ja jonka keskiosa on selvästi korkeammalla. Turvekerros on paksua, paikoin jopa 12 metriä. Se on paksuimpia maassamme mitattuja turvekerroksia.