Saaren kansanpuisto


Tervetuloa Saaren kansanpuistoon!

Puisto on perustettu Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimesta vuonna 1932 Saaren kartanolta vuokratulle maa-alueelle yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Kansanpuisto sijaitsee Tammelan ylängöllä maisemallisesti ja geologisesti arvokkaalla Kaukolanharjun harjujaksolla. Tällä luonnonkauniilla alueella lounaishämäläiset ovat viettäneet juhannusjuhlia vuodesta 1934 sotavuosia lukuun ottamatta.

Puistossa sijaitsee Lounais-Hämeen Pirtti, talonpoikaisesineistöllä sisustettu kotiseututalo, jossa toimii perinneravintola. Pirtti on rakennettu talkootyönä vuosina 1946–1948. Vuonna 1933 rakennettiin Suujärveen viettävään rinteeseen ulkoilmateatteri. Lounais-Hämeen Pirtti ja ulkoilmateatteri ovat arkkitehti Veikko Kyanderin suunnittelemia. Puistossa on myös huolto- ja kioskirakennus.

Perinneravintolan lisäksi kansanpuiston alueella toimii kesäkioski ja siellä järjestetään erilaisia ulkoilmajuhlia ja tilaisuuksia. Kansanpuiston läheisyydessä on Kaukolanharjun näkötorni, jonka vierelle on pystytetty taiteilija Albert Edelfeltin muistokivi.

Kansanpuiston kokonaispinta-ala on 48 hehtaaria ja sen ovat vuodesta 1980 omistaneet yhdessä Tammelan kunta ja Forssan kaupunki. Saaren kansanpuistoa kutsutaan Lounais-Hämeen ”helmeksi”.

Saaren kansanpuistossa on Suujärven kirkasvetinen uimala ja Kuivajärven hiekkarannat sekä kaksi noin 3 kilometrin merkittyä luontopolkua, joista Raanpään harjun polun varrella on laavu Kuivajärven rannalla ja tulentekopaikka. Liikuntarajoitteisille on 600 metrin pitkä luontopolku.


Lounais-Hämeen Pirtti

Saaren kansanpuistossa sijaitsee Lounais-Hämeen Pirtti, joka on säätiön omistama talonpoikaisesineistöllä sisustettu kotiseututalo, jossa toimii perinneravintola. Arkkitehti Veikko Kyanderin suunnittelema pirtti rakennettiin talkoilla Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimesta ja vihittiin käyttöön vuonna 1948.

Lounais-Hämeen Pirtillä voi vierailla myös Hakkapeliittakellarissa, joka sijaitsee Pirtin alakerrassa. Hakkapeliittakellari muistuttaa 30-vuotisessa sodassa urhoollisesti taistelleista Tammelan Hakkapeliittasotilaista. Kellarissa on hakkapeliitta- ja museoesineistöä ja se on avoinna Pirtin aukioloaikana.


Kaukolanharjun näkötorni

Kansanpuisto rajoittuu yksityisten maaomistajien omistamaan harjujensuojelualueeseen, jolla sijaitsee Kaukolanharjun näkötorni. Se on eräs harvoista matkailijoita palvelevista puurakenteisista näkötorneista. Vuonna 1926 valmistuneen näkötornin on suunnitellut forssalainen rakennusmestari A. Nummi.

Kaukolanharjulta avautuu maisema Saaren salmelle, Pyhäjärvelle ja Kuivajärvelle. Hämeen Heimoliitto valitsi maiseman vuonna 1995 Kanta-Hämeen kauneimmaksi ja ympäristöministeriö vuonna 1993 yhdeksi maamme kauneimmaksi maisema-alueeksi.

Talvisodan aikana torni toimi ilmatorjunnan tähystystornina. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen 30-vuotisjuhlien aikaan vuonna 1953 tornin katseluparveke uusittiin ja tornin läheisyyteen pystytettiin taiteilija Albert Edelfeltin muistokivi paikalle, jolta hän nähtävästi on maalannut näkymänsä Kaukolanharjulta. Melko perusteellisen korjauksen jälkeen vuodesta 1975 näkötorni on ollut yleisölle avoinna kesäaikaan. Näkötornin ensimmäisellä tasanteella on esillä näyttely Kaukolanharjun ja näkötornin historiasta. Tornirakennuksen kunnosta ja huollosta vastaa kunta.


Harjumaisema ja kasvillisuus

Maamme harjut ovat viimeisen jääkauden muovaamia. Mannerjäätikön perääntyessä ja jään alkaessa sulaa syntyivät harjuilla tavattavat lukuisat kuopat eli supat. Harjumaisema on osa suomalaista luontoa ja harjualueet tärkeitä pohjavesialueita. Nykyisin monia harjualueita uhkaavat soranotto sekä rakentaminen ja jopa pohjavesien pilaantuminen. Osalle harjuista on perustettu tämän vuoksi suojelualueita.

Tammelan harjumaisemaa luonnehtiva kasvillisuuden muoto on metsä. Havumetsä on määräävänä metsätyyppinä ja valtapuu on mänty. Alueella tavataan mm. vanhoja kilpikaarnamäntyjä. Lehtipuita, kuten tammea, koivua ja tervaleppää esiintyy lähinnä vesistöjen rannoilla.

Harjujen pohjoisrinteillä aluskasvillisuus vaihtelee melko säännöllisin vyöhykkein. Alempana rehottavat kosteampien kasvupaikkojen korkeat ruohokasvit, nuokkuhelmikkä, linnunherne, sini- ja valkovuokko, jotka ylempänä vähitellen vaihtuvat tasaiseen mustikkavarvustoon. Vielä ylempänä harjurinteillä puolukkavarvusto valtaa alaa ja saattaa paikoin vielä muuttua karumman metsätyypin kanervarinteeksi. Toisinaan varpukasvit häviävät joukosta ja metsätyyppi saa lehtomaisen leiman, Näin on erityisesti Raanpäänharjun loivassa pohjoisrinteessä.


Järvet ja lammet

Kansanpuiston alueella sijaitseva kirkasvetinen Suujärven uimala hyppytelineineen sekä Kuivajärven matalat hiekkarannat ovat perheille oivallinen retkeily- ja virkistyskohde. Alueen kesäkioski palvelee kävijöitä heinäkuussa.

Saarensalmen kautta Kuivajärvi yhtyy Pyhäjärveen ja vesistö laskee Loimijokea pitkin edelleen Kokemäenjoen vesistöön. Harjualueen yhdentoista lammen rypäs on poikkeuksellinen nähtävyys.


Saaren silta

Saaren silta valmistui vuonna 1923 sodassa 1918 tuhoutuneen sillan tilalle. Sillan vieressä, puiden katveessa on Kolmen sotilaan hauta. Perimätiedon mukaan paikkaan on haudattu kolme tuntematonta sotilasta, jotka kaatuivat taistelussa Isonvihan aikana.


Saaren kansanpuiston säännöt

Sallittu

  • Jokamiehen oikeudella maastossa saa liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnontilaisilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa
  • Marjojen, sienien ja rauhoittamattomien kukkien poimiminen
  • Kesällä uiminen ja onkiminen sekä talvella jäällä kulkeminen ja pilkkiminen

Rajoitettu

  • Tilapäinen yöpyminen on sallittu Kuivajärven rannassa laavulla
  • Tulenteko on sallittu laavulla ja merkityllä tulentekopaikalla

Kielletty

  • Eläinten pesien tai poikasten häiritseminen ja vahingoittaminen
  • Alueella kasvavien puiden kaataminen tai vahingoittaminen, kuivuneen tai kaatuneen puun tai varpujen tai sammaleen mukaan ottaminen
  • Avotulen tekeminen muualle kuin sille varatulle paikalle
  • Moottoriajoneuvolla ajaminen
  • Koirien ja kissojen päästäminen irralleen
  • Roskaaminen

Lisätietoja 

Saaren kansanpuisto 
Hämeen luontokeskus
020 110 8273 (luontokeskuksen aukioloaikoina)
[email protected]

Lounais-Hämeen Pirtti
Portaantie 480
31300 Tammela

044 977 7783
[email protected]

Lounais-Hämeen Pirtin säätiö
Puheenjohtaja 
Harri Kaunisto
050 084 3266

Kaukolanharjun näkötorni
Avoinna kesaaikaan päivittäin klo 12–18. Juhannuksena näkötorni on suljettu.

Tammelan 4H-yhdistys
Toiminnanjohtaja
Maria Kivijärvi
045 699 1030
[email protected]