Kulttuurikohteet

Lähde kulttuurimatkalle Tammelaan! Tammelassa on lähimatkailijalle paljon nähtävää ja koettavaa. Niille, jotka katsovat syvemmälle, Tammela avautuu koko loistossaan. Seudun historia ja kulttuuri odottavat löytäjäänsä!

Kulttuuriympäristö

Tammelan kunnassa on seitsemän kohdetta, jotka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.

  • Hämeen härkätie
  • Korteniemen metsänvartijan tila
  • Mustialan maanviljelysopisto
  • Saaren kartano ja Saaren kansanpuisto
  • Tammelan kirkko
  • Teuron kylä
  • Torron kylä

Teatteri

Härkätien teatteri

Rauhaniemen kesäteatteri

Torron teatteri

Korteniemen perinnetila

Korteniemen entisen metsänvartijatilan pihapiiri rakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Kesäaikaan tilalla eletään 1910-luvun mukaisesti. Pihapiirissä käyskentelevät lampaat, kanat ja kukot sekä laitumilla hevoset ja lehmät. Korteniemen perinnetila sijaitsee Liesjärven kansallispuiston eteläkärjessä. 

Korteniemessä on paljon tapahtumapäiviä, jotka näet tapahtumakalenterista. Korteniemen perinnetilaan tutustuminen on maksutonta. Teemaopastukset ryhmille ovat maksullisia. Ryhmille ennakkoilmoittautuminen on suositeltavaa.

Lisätietoja:

Korteniementie 270, 31350 Liesjärvi 
020 639 5270
www.luontoon.fi/korteniemi


Torron kappeli

Torron kappeli on suosittu tutustumiskohde, jossa voi viettää pienen hartaushetken siitä erikseen sovittaessa.

Torron kylään rakennettiin 1800-luvun alussa oma rukoushuone eli kyläkirkko ja hautausmaa. Se vihittiin käyttöön toukokuussa 1801. Vuonna 1811 kyläkirkkoon hankittiin kello ja kellotapuli. Kun Torrolle puuhattiin kansakoulua, kyläkirkon tontti ja kelvolliset rakennusaineet luovutettiin koulun hyväksi ja tontille jäi vain vanha kellotapuli. Sillä soitetaan tänäkin päivänä niin sanoma- kuin pyhäaaton kelloja vapusta pyhäinmiesten päivään.

Torron nykyinen hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1891 ja hautausmaan yhteyteen rakennettiin lähinnä talkoovoimin uusi kappeli, joka valmistui vuonna 1969. Kappeli on avoinna tilauksesta.

Lisätietoja:

Pursiontie 23, 30100 Forssa
040 804 9550 

Torronsuon kansallispuisto 
Torron kylä


Vintti Pehtoorin näkötorni

Näkötorni sijaitsee Susikkaan Kaitalamminvuorella. Hyvällä säällä sieltä voi nähdä 100 kilomterin päähän. Tornin korkeus on 15 metriä ja merenpinnasta 164 metriä.

Avoinna tilauksesta 
050 340 4189, 040 045 3158


Portaan raitti ja kylämiljöö

Porras on ollut varhaiskeskiajalta alkaen Härkätien tärkeimpiä pysähdyspaikkoja.  Porras tunnettiin hallintopitäjänä vielä 1600-luvulla ja mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1463.  Portaan vanhalla kylänraitilla on vanhaa asutusta, puustoa ja jokimaisema. Vaikuttavia rakennuksia ovat Portaan kylätalo ja Nahkurinverstas.

Lisätietoja Portaan-Ojasen kyläyhdistys. 


Mustialan maatalousoppilaitos

Kuningas Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 Mustialaan kuninkaankartanon. Vuonna 1563 Mustiala läänitettiin Jokioisten kartanon ohella Klaus Kristerinpoika Hornille ja  vuonna 1694 kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen rakuunarykmentin everstiluutnantin virkataloksi.

Suomen Talousseuran toimesta vuonna 1840 Mustiala valittiin maamme ensimmäiseksi maatalousoppilaitoksen paikaksi. Myös maamme korkeinta maatalousopetusta annettiin Mustialassa, sillä agronomeja valmistui oppilaitoksesta aina vuoteen 1908 saakka, jolloin opetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Tämän jälkeen Mustialasta on valmistunut agrologeja.

Mustialan rakennuskanta ja puisto on vanhimmilta osin 1800-luvulta. Vanha konttori, Vanhala, on rakennettu vuonna 1839 arkkitehti P.J. Gylichin piirustusten mukaan. Vanhalassa toimi maamme vanhin maaseudun postikonttori vuodesta 1860 aina 1990-luvulle saakka, jolloin maassamme lakkautettiin useita postikonttoreita.

Kartanon kaksikerroksinen päärakennus Pitkälä on vuodelta 1870. Punatiilisen opistorakennuksen suunnitteli lääninarkkitehti C.A. Edelfelt ja se valmistui vuonna 1862. Huttula, tiilinen ruokalarakennus on lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnittelema. Uusi opistorakennus valmistui vuonna 1962  vanhan puistoalueen ulkopuolelle.

Vanha viljamakasiini on vuodelta 1870. Siinä toimii nykyään olutpanimo ja olutravintola Wanha Viljamakasiini.

Nykyään Mustiala on osa Hämeen ammattikorkeakoulua ja Hämeen ammatti-instituuttia. Agrologikoulutuksen rinnalla Mustialassa annetaan maatalousalan perustutkintoon johtavaa koulutusta. Mustialan arvokkaat puitteet ovat tehneet siitä suositun matkailukohteen ja erilaisten tapahtumien pitopaikan. Vuosittain elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Mustialan miljöössä järjestetään 1600-luvun markkina- ja perinnetapahtuma Hakkapeliittatapahtuma.

Lisätietoja:
www.mustialankievari.fi


Hämeen Härkätie

”Tuu tuu tupakkirulla, mistäs tiesit tänne tulla? Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten Härkätietä.”

Hämeen Härkätie on Suomen varhaishistorian merkittävin tie, joka on ollut käytössä jo viikinkiajalla yli tuhat vuotta sitten. Tärkeä kauppatie yhdisti valtakunnan kaksi tärkeää linnaa, Turun ja Hämeen linnat. Sotilaiden ja hallintomiesten ohella tiellä kulkivat sekä kirkonmiehet että pyhiinvaeltajat ja jopa maantierosvot. Härkätie liitti toisiinsa Turun tuomiokirkon, Rengon Pyhän Jaakon sekä Hämeen äitikirkon, Hattulan Pyhän Ristin kirkot. Suurina kirkollisina pyhinä näillä paikoilla pidettiin markkinoita eli messuja.

Härkätiellä voi edelleen kulkea esi-isien viitoittamaa reittiä, sillä tie on merkitty ruskeavalkoisin häränpäätunnuksin (maantie 2824). Tie on suurimmaksi osaksi asfaltoitu, mutta Tiehallinto on edelleen säilyttänyt pari tieosuutta museotienä. Toinen niistä on täällä Tammelassa, Portaasta jonkin matkaa kohti Renkoa ja toinen Liedossa. Härkätie-retken voi helposti aloitta Turun ja Hämeenlinnan lisäksi 2-tieltä esimerkiksi Hämeen Luontokeskuksesta, jonne Helsingistäkin matkaaja saapuu noin tunnissa.

Härkätien varrelta löytyy monenlaisia palveluja ja nähtävyyksiä. Linnojen ja kirkkojen lisäksi tarjolla on maisema-alueita, retkeily- ja vaelluskohteita, museoita, majoitusta ja ruokailua kievarista kartanoon. Härkätien varrelta löytyy käsityöläisperinnettä ja erilaisia tapahtumia vuosittain.

Lisätietoja:
Lounais-Hämeen Oppaat